Saunalla seilaten
Lepoa lammen rannalla
Mökkiläiset: Tarja ja Jari Ikonen, pojat Tommi ja Mikko sekä Kamu-koira.
Paikan lempinimi: Soilikki
Parasta: Lepo, arjesta irtaantuminen ja kesäisestä rantaelämästä nauttiminen.
Nähtävyydet: Kilometrin päässä mökiltä on Jouhkolan hovi, jonka rannassa vietetään juhannusjuhlia kokolla ja tanssilavalla.
Tummavetinen Riienlampi Pohjois-Karjalassa on syvimmillään 18 metriä. Laiturin päässä lammenpohja yltää pariin metriin. Jari ja Tarja Ikosen tontti on lammen itäisellä rannalla. Vastapäätä on puoli tusinaa muita lomamökkejä.
Mökkiläiset ovat vuosien varrella tutustuneet toisiinsa ja viettävät paljon aikaa yhdessä. Jo neljänä vuonna perheet ovat vuorotellen voineet nauttia Ikosten kelluvan saunan löylyistä.
– Saunaa liikutellaan rannalta toiselle sähköperämoottoreilla. Virtaa moottoreihin saadaan ladattavista akuista. Kertalataus riittää neljäksi tunniksi, ja samalla latingilla voi jo kuunnella musiikkiakin, Jari Ikonen kertoo.
Nautinnolliset löylyt
Vaikka Ikosen perheellä on asuintalossa sauna, perhe kaipasi rantasaunaa. Löylyhuoneesta haluttiin tehdä niin tilava, että siellä mahtuu istumaan suurella joukolla.
– Mielessämme oli ensin maasauna, mutta sen tekeminen olisi ollut hankalaa rinteeseen. Sain idean kaveriltani, jolla oli kelluva sauna läheisellä lammella. Koska meillä oli rannassa kahdeksankulmainen grillikota, päädyimme saunassakin kotamaisuuteen. Jätevesiongelma ratkaistiin niin, ettei saunassa saa käyttää saippuaa eikä sampoota. Saunavieraille kerrotaan se etukäteen. Oma perhe peseytyy yläsaunassa, missä on asianmukainen jätevesihuolto, Jari selvittää.
– Rakennuslupaa emme kelluvaan saunaan tarvinneet, sillä se luokitellaan laituriksi. Löylyhuoneeseen otin mallia terassin lepotuoleista. Jo yhden askeleen porrasnoususta päästään lauteille, ja jalat voi nostaa lauteiden tasolla olevalle kaiteelle. Apunani rakentamisessa olivat poikani Tommi ja Mikko kavereineen sekä vaimoni Tarja.
Kelluvan saunan löylyissä voi istua väsymättä tuntitolkulla, sillä lattialautojen raot takaavat ilmanvaihdon. Kipakkakin löyly pysyy sopivan kosteana. Kun kiukaalle heitetään vettä, hiki nousee kohta pintaan kuten vanhan ajan maapohjaisessa saunassa.
– Saunomisessa mukavinta on seurustelu ja rentoutuminen. Löylyhuoneessa on myös radio ja led-valot, jotka tuovat musiikilla höystettyä, hämyisää tunnelmaa syysiltoihin. Lauteilla voi välillä istuskella yhtaikaa 11 aikuista. Kiukaan vesisäiliö toimii eräänlaisena eristeenä, mutta sen lämpimällä vedellä voi huuhdella tarvittaessa itsensä, jos vesi lammessa on liian kylmää, isäntäväki kertoo.
Sauna lämpiää kesällä 45–60 minuutissa. Kun ulkolämpö laskee alle kymmenen asteen, lämmitykseen on varattava pari kolme tuntia. Jäiden sulettua kelluvassa saunassa kylvetään viikonloppuisin, mutta kesällä lähes päivittäin. Kerran sauna pääsi karkuun, kun laiturin topparit pettivät. Jari on varmuudeksi sitonut sen lujasti lisänaruilla kiinni rantapuuhun. Kun lampi jäätyy, ponttonit nostavat saunan talveksi jäälle.
Rinteet kivettiin
Ikosen perhe oleilee mielellään rannalla, mutta välillä on päästävä ahertamaan käsillä leipätyön vastapainoksi.
– Tontti lohkaistiin 1980-luvun puolessavälissä pellosta. Maata jouduttiin siirtämään rantaan päin rakennusvaiheessa, ja näin syntyi jyrkkä rinne. Se mahdollisti tavallisesta poikkeavan pihapiirin suunnittelun, Jari kertoo.
– Keräsimme kiviä pellon reunasta rinnettä tukemaan, ja Tarja haki niitä lisää auton peräkärryllä sorakuopalta. Rakensin rannalle terassit ja niille johtavat portaat sekä kesäistä tunnelmaa tuomaan solisevan puron. Osa rinteestä tuettiin maanpeitekasveilla kuten vuorenkilvillä ja pensasmustikoilla, Jari Ikonen esittelee.
Polkujen pohjat Jari teki kantaviksi teräsverkoilla ja sementillä. Sementtipintaan kaivattiin elävyyttä, ja niinpä hän painoi betoniin kuvioinnin muovimuotilla. Nyt pinta muistuttaa koristelaatoitusta, mutta ratkaisu oli huomattavasti edullisempi.
Terassi lahjaksi
Käsistään kätevä Jari päätti rakentaa vaimolle syntymäpäivälahjaksi aurinkoterassin. Oleskelutasanteita ja niitä yhdistäviä siltoja on sittemmin tehty niin monia, että terassilta toiselle voi siirtyä auringonkiertoa seuraten. Silloista komein on viisimetrinen kaarisilta.
Yläpihalta astellaan rantaan pari metriä leveitä puuportaita. Toisen puolen rinnepihaan vievät pölleillä reunustetut portaat, jotka rakennettiin betoniin sidotuista kivilaatoista. Siltoihin ja puuterasseihin Jari teki kaiteet laudasta. Terasseihin hän käytti 28 x 95 millimetrin painekyllästettyä lautaa.
Terassien tukirakenteina ovat metrin syvyyteen upotetut puhelinpylväät. Oleskelutasanteet ja sillat on öljytty pari kertaa puuöljyllä ja pesty painepesurilla. Muu huolto sujuu lehtipuhaltimella ja harjalla.
– Suurimman terassin pinta-ala on 25 neliötä. Pisimmän kaarisillan alapuolelle laskee kivetty puro, joka saa alkunsa kaivonrenkaaseen rakennetusta lähteestä. Vesi sinne saadaan lammesta uppopumpun avulla.
– Syysiltoja ajatellen pystytimme rantaan vanhoista hirsistä kodan. Sen tulisijaksi valittiin Reijolan kotakeittiö. Rakennuksen vieressä on pöllien ympäröimä nuotiopaikka tarinailtoja varten. Elämä painottuu veden äärelle, Jari ja Tarja Ikonen sanovat.
TEKSTI ULLA KERVINEN
KUVAT ANTTI KÄHÖNEN
Juttu on julkaistu Meidän Mökki -lehdessä 6/2009.
katselmus
Tutustun sivuihinne. Ostan joskus mökkilehden irtonumeron.
Kirjoita uusi kommentti