Pienestä mökistä Hupihönni

Mäntyharjulaisperhe unelmoi pienestä mökistä omalla pihalla. Hupihönniksi ristitty huvimaja valmistui muutamassa kesässä talkoovoimin.

Ajatus monikäyttöisestä, kauniisti sisustetusta huvimajasta sai Merja Hämäläisen tarttumaan kynään ja hahmottelemaan rakennusta ruutupaperille muutamia vuosia sitten. Se oli tarkoitus sovittaa Merjan ja Sami Saarisen omakotitalotontille. Merja hylkäsi mutterin mallisen huvimajan, koska sellainen on vaikea sisustaa.

– Päädyin suorakaiteen muotoon, sillä vierellä sijaitseva talomme on kantikas.

Rakentamisessa ja sisustamisessa suosittiin kierrätystä. Ikkunat saatiin kaverin remontista, ja rakennuksen mitat mietittiin niiden mukaan. Sami hioi ja maalasi tuttavalta ostetun oven sekä naulasi kapeat koristelistat lasien ympärille ilmettä antamaan. Sisä- ja ulkoseinät tehtiin raakalaudasta. Lattialaudat ja koristelistat ovat höylättyä puuta.

Huvimajaan valmistui talkoilla yhtenä kesänä runko ja katto. Seuraavana rakennettiin lattia sekä seinät ikkunoineen. Välillä rakentamisessa jouduttiin pitämään taukoa, koska Merja ja Sami joutuivat pahaan autokolariin.

Värien, sisustuksen ja tulisijan suunnittelu olivat Merjan heiniä mutta majan maalaaminen koko perheen urakka. Ulkoseinät sudittiin punamullalla ja ikkunanpuitteet valkoisella. Sisäseiniin valittiin valkoinen ulkomaali, koska majaa käytetään vain kesäisin. Lattialaudat ja huoneen koristelistat käsiteltiin tummanruskeaksi sävytetyllä puuöljyllä.

Hellan hankkiminen mietitytti. Siro jalallinen malli oli mielessä, netti pullollaan vaihtoehtoja ja hinnat huikeat. Merja ei onnistunut löytämään käytettyä hellaa, mutta silmät avautuivat omalla pihalla.

– Kyllä nauratti, kun huomasin, että meillähän on juuri sopivan pieni rautahella grillipaikalla, Merja kertoo.

Sami hioi hellasta ruosteet pois ja käsitteli pinnan grafiittipastalla. Tulisija oli kuin tehty huvimajaan.

Mielikuvitus sai siivet

Suurten ikkunoiden ja valkoisten seinien ansiosta valo korostaa turkoosilla ja tummanruskealla sävytettyjä kalusteita ja pienesineitä. Astiakaappi ja työtaso ovat kierrätyslöytöjä, eri paria ja entistämiskurssilla ehostettuja.

– Hioin keltaisen ja vihreän maalikerroksen pois ja yhdistin kaapit turkoosilla keskenään sopiviksi, Merja kertoo.

Lisätilaa astioille hän sai samaan sävyyn maalatuilla, leveillä lautahyllyillä. Niiden päällä olevat emalikannut ovat koristeellisia keräilykohteita, joita voi käyttää vaikka maljakoina.

Keittiön päätyyn on sijoitettu myös sängyksi levittyvä pinnasohva. Hella on oviaukkoa vastapäätä huvimajan keskellä, ja toisessa päädyssä on suuri ruokapöytä.  Istumatilaa antavat ikivanha puupenkki ja matala senkki, jonka Merja päällysti pitsikankaalla. Romanttinen istuin tuo samalla tarpeellista säilytystilaa esimerkiksi kattaustarvikkeille, lehdille tai lautapeleille.

Perheen aikuiset ovat yöpyneet ahkerasti huvimajassa kesän lämpiminä öinä. Myös tyttäret ystävineen sekä yökylään jääneet vieraat ovat ihastuneet majan tunnelmaan. Merja nauttii ikkunanäkymistä vehreään puutarhaansa.

– Välillä rakennusvaiheessa tuntui, ettei huvimajan valmistumista jaksa odottaa. Lopputulos palkitsee kuitenkin kaikki vaivat.

Entä mistä hauska nimi, Hupihönni?

– Hönnihän on nimitys pienehkölle talolle, Sami selventää ja ihmettelee, kuinka muut eivät ole koskaan kuulleetkaan moista nimitystä.

Juttu on julkaistu Meidän Mökki -lehdessä 7/2009.

TEKSTI SUSANNA UUSITALO
KUVAT RITVA TUOMI