Luonto

Myyräkuumeen aiheuttaa metsämyyrien levittämä virus, jota esiintyy lähes koko maassa. Tautitapauksia havaitaan vuosittain tuhatkunta, mutta myyrien huippuvuosina luku voi olla reilusti kaksinkertainen. Itämisaika on kolme viikkoa. Kovan kuumeen lisäksi vaivoiksi saadaan päänsärkyä, lihassärkyä, usein myös selkä- ja vatsakipuja. Hoito on lepoa ja oireiden lievitystä kuten flunssassa.

Noin viisi prosenttia potilaista kärsii munuaisten toimintahäiriöistä kuten virtsaamisongelmista, mutta dialyysihoidolla tilanne normalisoituu. Tauti voi olla uuvuttava, ja yleiskunto laskee joksikin aikaa, mutta pysyvistä vaurioista ei yleensä ole pelkoa. Virus ei myöskään tartu ihmisestä toiseen.

Useammin viruksen vierailu jää huomaamatta. Vain 20?25 prosenttia infektion saaneista sairastuu, muut pääsevät ilmeisesti yhtä vähällä kuin myyrätkin. Joka tapauksessa elinikäisen immuniteetin saavat kaikki virukseen kerran tutustuneet, aiheuttipa se vaivoja tai ei. Asian voi varmistaa verikokeesta.

Varma suojautuminen lienee mahdotonta, sillä huonolla tuurilla ja huonolla vastustuskyvyllä virus iskee vaikka puolukoita poimiessa ? kaikkialla missä myyrän jätöksiä on. Turhia riskejä voi toki välttää. Keväällä mökille tullessa ei kannata heti ryhtyä pölisevään siivousoperaatioon, sillä virus tarttuu juuri hengitysteitse. Toisaalta virus ei pitkään elä isäntänsä ulkopuolella. Niinpä ensimmäisellä käynnillä loukutetaan sisätiloissa vielä majailevat myyrät pois, ja siivoukseen ryhdytään vasta seuraavana viikonloppuna. Hengityssuojaimista voi olla hyötyä ? haittaa ei ainakaan ? ja harjojen ja imurin sijasta käytetään kosteita rättejä ja moppeja.

Myyriä majailee myös ulkorakennuksissa kuten puuliiterissä. Siksi polttopuut kannattaa sahata ja pilkkoa mieluummin raittiissa ulkoilmassa kuin pölisevässä liiterissä.

Aura Koivisto