Energia

Uusissa tutkimuksissa on saatu hyviä tuloksia myös energiaa säästävämmästä vakiotehoisesta kuivanapitolämmityksestä, jossa sisäilma on ainoastaan muutamia asteita ulkoilmaa lämpimämpää. Kuivanapitolämmityksen soveltuvuus mökkeihin edellyttää kuitenkin vielä lisätutkimuksia muun muassa rakenteiden kosteusteknisen toiminnan osalta.

Lämmityksen lisäksi on olennaista myös se, miten mökkisi on eristetty, ja onko rakenteisiin ja eristeisiin vaarassa tiivistyä kosteutta talven aikana. Lämmitetyissä, asutuissa rakennuksissa kosteus siirtyy yleensä aina sisältä ulospäin, koska asuminen tuottaa sisäilmaan kosteuslisän. Tämä kosteuslisä pyrkii tasoittumaan siirtymällä rakenteiden läpi ulkoilmaan, ja ilmiötä estetään laittamalla rakenteiden sisäpintaan höyrynsulku (esim. muovikalvo).

Lämmittämättömissä ja tyhjillään olevissa mökeissä kosteuden kulkusuunta voi vaihdella sen mukaan, onko ulkoilma kosteampaa tai kuivempaa kuin sisäilma. Eristämättömässä hirsimökissä tästä kosteuden kulkusuunnan muuttumisesta ei ole juuri vaaraa seinärakenteille, koska rakenne ei sisällä materiaalien välisiä rajakerroksia, joihin kosteus voi tiivistyä. Sen sijaan ylä- ja alapohjarakenteissa, rankarakenteisissa ulkoseinissä ja lisäeristetyissä hirsiseinissä voi esiintyä ajoittain kosteuden tiivistymistä ja homeen kasvulle suotuisia oloja.

Rakenteen läpi tapahtuvat ilmavuodot lisäävät näitä riskejä entisestään, koska ilman mukana rakenteisiin voi tiivistyä runsaasti kosteutta. Kosteuden tiivistymisriski on suuri varsinkin silloin, jos seinän sisäpinnassa on käytetty höyrynsulkumuovia ja kosteusvirta on ulkoa sisäänpäin. Siksi on suositeltavaa, että kaikissa rakennuksissa, joissa on käytetty muovia tai muuta tiivistä höyrynsulkua sisäpinnassa, olisi jonkinlainen lämmitys kesäkauden ulkopuolella.

Sähkölaskun suuruus riippuu mökin eristyksestä sekä ovien ja ikkunoiden tiiviydestä, mutta tyypillisesti talvilämmitys tuo noin 400?600 euron lisälaskun.