Jätevesiasiat

Pitikö vastaus paikkansa?

Meidän Mökin numerossa 2/09 Satu Heino kertoi, että jätevesiasetuksen ulkopuolelle on rajattu kiinteistöt, joilla ei ole vesivessaa ja joiden vedenkäyttö on vähäistä. Hän totesi: ”Vedenkäyttö katsotaan vähäiseksi silloin, kun vesi lämmitetään padassa ja kiinteistöllä ei ole muutakaan paineellisen veden lämmitysjärjestelmää. Vesi saa tulla kiinteistöön sisälle pumpulla.”

Luin toisesta lehdestä, että kuivakäymälä ja juokseva vesi vaatisi lain mukaan maasuodattamon. Mökillämme on kuivakäymälä ja porakaivo, mutta ei vedenlämmitysjärjestelmää. Käytämme vettä vähän. Pesemme pyykitkin kaupungissa. Mihin pitäisi uskoa?

Vastaus:

Juuri tuon käsityksen oikaisemiseksi korostin lain tämänhetkistä tulkintaa. Moni luulee, että kaikkien mökkiläisten tulee tehdä mittavia saneerauksia, vaikka suurimmalla osalla kuivakäymälällisistä mökeistä jätevesiasiat ovat nykyiselläänkin kunnossa. Tulkinta juontaa juurensa ympäristönsuojelulain kohdasta 103 § 2 mom.: ”... Muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan johtaa puhdistamatta maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa.”

Ympäristöministeriön asiantuntijaryhmä on työstänyt ohjeita, jotta talousjätevesiasetusta tulkittaisiin yhtenäisesti. Niiden mukaan jätevesimäärä on katsottavissa vähäiseksi vesikäymälättömissä asuinkiinteistöissä silloin, kun vuotuinen käyttö asukasvuorokausina on vähäistä ja käytettävä talousvesi kannetaan tai johdetaan siihen verrattavalla tilapäisellä vesijohdolla. Samoin, jos kiinteistöön kuuluvissa rakennuksissa ei ole sähkötoimista, paineellista lämminvesivaraajaa tai muuta vastaavaa vesijohtoon kiinteästi kytkettyä veden lämmitysjärjestelmää, vesikäymälää, suihkua, kylpyammetta, pyykinpesukonetta, astianpesukonetta tai vastaavaa. Vähäisetkään pesuvedet eivät saa valua suoraan vesistöön esimerkiksi kalliota pitkin, vaan ne on johdettava maahan.
Lisätietoja www.ymparisto.fi/hajajatevesi