Puutarhanhoito

Myyrien karkotukseen ei ole takuuvarmaa keinoa, ja monien kotikonstien tehoa on vaikea todistaa. Myyräkannat ja tuhot vaihtelevat vuodesta toiseen. Lisätietoa saa METLAn myyräennusteista, jotka julkaistaan alkukesällä ja syksyllä netissä, metla.fi/tiedotteet.

Eri myyrälajien elintavat ja tuhot eroavat toisistaan. Maamyyrä eli kontiainen ei ole myyrä vaan hyönteissyöjä, joka aiheuttaa harmia kaivamalla käytäviä ja kasoja nurmikolle. Laji on rauhoitettu eikä sitä saa vahingoittaa. Isokokoinen vesimyyrä on sen sijaan lainsuojaton. Se kaivaa käytäviä, tekee multakasoja ja syö juuria ja kukkasipuleita. Pelto-, lapin- ja kenttämyyrät tekevät tuhoja lumen alla jyrsimällä hedelmäpuiden ja pensaiden kuorta. Metsämyyrä syö erityisesti männyn silmuja ja kalvaa nuorten kasvien kuorta.

Karussa hiekkamaassa myyrät eivät viihdy, mutta heinäiset maat ja ojanpenkat ovat niiden mieleen. Monet kasvit kelpaavat, mutta narsissin sipulit jäävät vesimyyrältä yleensä rauhaan. Vesimyyrää voi pyydystää syksyllä loukulla, joka viritetään avatun käytävän pohjalle. Käytäviin voi myös laskea vettä. Hyvä myyräkoira tai -kissa on oiva apulainen ja saattaa pitää myyrät täysin kurissa.

On tärkeää suojata kasvit talveksi. Pelto-, lapin- ja kenttämyyrän varalta nuorten puiden rungot kiedotaan syksyllä korkeilla rungonsuojuksilla tai tiheällä verkolla, joka upotetaan alaosastaan maahan ja taivutetaan yläosasta ulospäin. Pensaiden tyvetkin saa suojattua verkolla. Hedelmäpuiden taimet ja kukkasipulit on hyvä istuttaa verkolla vuorattuun kuoppaan. Klerat-myyränsyöttiä voi laittaa käytäviin syksyllä ja lumireikiin talvella. Neudorffin Myyrät käpälämäkeen -karkote on myrkytöntä ja sopii myös kontiaisen häätöön. Hajuun perustuu myös kanankakkarakeiden mahdollinen teho. Niitä voi ripotella istutuskuoppiin ja koloihin.