Luonto

Lähes 20 millimetrin mittainen tumma hevosmuurahainen `Camponotus herculeanus` on Suomen kookkain muurahaislaji. Se on yleinen havumetsäalueella. Luonnossa hevosmuurahaiset tekevät laajoja kennomaisia käytäväverkostoja puiden tyviosiin. Ne suosivat erityisesti maannouseman vaurioittamien kuusten tyviä. Muurahaisilla on voimakkaat leuat, joilla ne purevat puuta. Metsissä tapaa usein palokärjen auki hakkaamia kuusentyviä, joista näkyy hevosmuurahaisten puuhun avaamaa kennostoa. Hevosmuurahaiset eivät kuitenkaan elä puuta syömällä. Niiden ravintona ovat pääasiassa juurikirvojen mesikaste sekä erilaiset hyönteiset ja niiden toukat.

Hevosmuurahaiset voivat asettua myös rakennuksiin. Ne kaivavat käytävänsä seinähirsiin, välipohjiin tai jopa lattialankkuihin. Muurahaiset voivat kyllä valitettavasti järsiä hirret pilalle.

Hevosmuurahaisten torjunta on vaikeaa, sillä tavalliset muurahaisentorjunta-aineet eivät yleensä niihin tehoa. Koska ne eivät saa rakennuksen puutavarasta ravintoaan, niiden täytyy siirtyä ulos talosta ruuanhakuun. Muurahaisia voi yrittää estää kulkemasta ulos ja takaisin sisälle. Hirret, lankut ja muu muurahaisten vahingoittama puutavara pitää vaihtaa uuteen. Puutavaran voi kyllästää, jolloin muurahaiset eivät sitä mielellään järsi.

Omatoimiset torjuntayritykset epäonnistuvat kuitenkin usein. Varminta on ottaa yhteys tuhoeläinten torjuntaan erikoistuneeseen yritykseen. Yhteystietoja löytyy netistä ja puhelinluetteloiden keltaisilta sivuilta.