Perusparantaminen, rakentaminen

Vastaus: Jouko Lommi Pienrakentamisen kehittämiskeskus ry:stä on sitä mieltä, että totuus eristeen paksuudesta - käytettiin sitten mineraali- tai selluvillaa tai pellavaeristettä - löytyy 50-100 millistä. Alle 50-millisen eristeen vuoksi ei urakka kannata, mutta toisaalta yli 100 millinkään ei kannata mennä. Tuossa yläpäässä liikutaan jo omakotitalon eristävyydessä. Lisäeristyksen rakenne olisi hirsiseinästä ulospäin: eriste, tuulensuojalevy (12 mm), tuuletusrako (22 mm) sekä ulkolaudoitus.

Pyöröhirsimökin eristämisessä täytyy varoa, ettei hirsien saumoihin jää eristävyyttä heikentäviä ilmakäytäviä puun pyöreän muodon vuoksi. Pehmeästä villasta kannattaa siksi leikata noin 50 millin siivuja, jotka kiinnitetään hirsien saumoihin esim. nitojalla. Seinä saadaan näin yhteen tasoon.

Koska kyse on noinkin vanhasta mökistä, hirret lienee veistetty paikan päällä. Sen vuoksi on todennäköistä, että ulkopinta polveilee paljon. Tämä täytyy huomioida koolatessa, jotta saa suoran seinän. Kun pystyrimat laitetaan 60 sentin välein, niitä joutuu melko varmasti loveamaan ja tekemään oikaisuja.

Nurkat voivat olla hankalia, jos niihin on jätetty hirsimökeissä melko tavallinen "koirankaula". Niitä ei ole syytä ryhtyä katkaisemaan, mikä voisi heikentää rakennetta. Nurkkien päälle olisi rakennettava eristetyt kotelot, sillä vetohan käy usein juuri nurkista.

Kun koolaus on valmis, eriste levitetään huolellisesti koko seinän leveydeltä ilmakäytäviä varoen.

Eristeen päälle asennetaan 12 millin tuulensuojalevy. Sen jälkeen tehdään tuuletusväli 22 millin korokerimalla. Lopuksi seinä laudoitetaan.

Ennakolta kannattaa miettiä, miltä lopputulos näyttää valmiilta. Ulkoseinä muuttuu muhkeammaksi, joten ikkunat ja ulko-ovi jäävät syvemmälle ja räystäät sekä sokkeli saattavat näyttää kömpelöiltä. 50 millin eristeellä seinä paksuuntuisi noin 10 senttiä, mikä ei vielä ole vaarallista. Jos eristettä tulee lähemmäs sataa milliä, voi olla järkevä miettiä myös muun muassa ikkunoiden siirtoa lähemmäs ulkoseinää aivan esteettisistä syistä.

Jarmo Hankivaara