Rakentaminen
Lämpöä maasta
Rakennan kesämökin järvenrantaan ja harkitsen maalämpöä. Kannattaako lämpöenergia ottaa putkistolla järvenpohjasta vai maaperästä? Rakennuksen kerrosala on 80 neliötä, ja sitä tullaan käyttämään myös talvella.
Vastaus:
Maalämpöpumpulla voidaan tuottaa lämpöä kallioon poratusta kaivosta, vaakatasoon upotetun lämmönkeruuputkiston avulla maaperästä tai putkiston kautta vesistön pohjasta.
Lämpö jaetaan tilaan yleensä vesikiertoisella lattialämmityksellä, koska suuri lämmön luovutuspinta antaa lämpöpumpulle hyvän hyötysuhteen. Maalämpöpumppu tuottaa tehokkaasti lämpöä, koska järjestelmä kuluttaa sähköä vain yhden kolmasosan tuottamastaan energiamäärästä. Investointikustannus jakautuu pääpiirteissään siten, että lämpöpumppu maksaa kolmanneksen, lattialämmityksen lämmönjakoputkisto kolmanneksen ja lämmönkeruuputkisto saman verran.
Järjestelmä on nykyisin vielä melko kallis investointi pienissä ja hyvin eristetyissä rakennuksissa, etenkin jos mökkiä ei käytetä talvisin jatkuvasti. Tosin vesikiertoisen lattialämmityksen kanssa kustannusero jää suhteellisen pieneksi muihin lämmitysmuotoihin verrattuna. Maalämpö on muutenkin tulevaisuuden ilmastotavoitteiden kannalta oikea valinta.
Porareikään asennettu lämmönkeruuputkisto on kallein, varsinkin jos kallio 0n syvällä. Se on kuitenkin pitkäikäinen, toimintavarma ja helposti ilmattava. Järjestelmän hyötysuhde on parempi maahan asennettuun pintaputkistoon verrattuna.
Maahan asennettavalle putkelle tarvitaan noin 300–400 neliön ala. Putki asennetaan noin 1–1,5 metriin. Kosteana pysyvä, hieno siltti- tai savipitoinen maa antaa hyvän hyötysuhteen lämmön keruulle.
Myös veteen asennettu lämmönkeruuputkisto on myös taloudellinen, mutta asennuspaikalla pitäisi olla syvyyttä liki kolme metriä, jotta esimerkiksi jäät eivät vaurioita järjestelmää. Toimenpiteeseen tarvitaan vesialueen omistajan lupa. Alue on merkittävä ilmoitustauluilla ja ankkurointikiellolla.
Vesistöstä saadaan tehoa vuodessa 70–80 kWh/putkimetri, joten pienenkin rakennuksen lämmittämiseen tarvitaan 200–300 metriä lämmönkeruuputkea. Putket ankkuroidaan pohjaan noin metrin välein kiinnitettävillä 5–10 kilon betonipainoilla.
Putket on aina vietävä avoveteen melko syvältä routarajan alapuolelta, koska muuten ne saattavat jäätyä kiinni vesistön jääpeitteeseen ja veden pinnan nousu voi rikkoa putket. Myös virtaavia vesistöjä kannattaa välttää. Asennuksessa on syytä käyttää apuna sukeltajaa, joka tarkistaa putkien asettumisen pohjaan.
Kysyjä löytää parhaan vaihtoehdon vertailemalla kustannuksia ja ympäristön olosuhteita.
Kaikki asiantuntijat
Kaikki jutut
Julkaisemme lukijoiden kokemuksista parhaimpia paloja Meidän Mökin sivuilla ja netissä. Lähetä kirjoituksesi 8.10.2010 mennessä....
Mökille voisi lähteä, mutta pitää odottaa töihin liittyvää tärkeää sähköpostia. Nuoriso-osasto puolestaan jupisee, koska...
Ehjä vesikate säilyttää rakennuksen kunnossa ja remonttia vaativankin talon korjauskelpoisena. Kun kattojen hoidolle uhraa tunnin...
Näitä tarvitset - saavi - 3–4 tiiliskiveä - turvetta - nesteenpitävä allas - muoviputkea ( Ø 10-15 cm) 23.05.2010
Riukuaita on kuulunut vuosisatoja suomalaiseen maalaismaisemaan: silmä lepää, ja muistoihin tulvivat lapsuuden l...
Ehjä vesikate säilyttää rakennuksen kunnossa ja remonttia vaativankin talon korjauskelpoisena. Kun kattojen hoidolle uhraa tunnin...
Gallup
Osallistu kisoihin!
Osallistu Meidän Mökin kisoihin. Keräämme mökin rakentaneiden kokemuksia. Kerro meille urakan iloista ja karikoista, niin voit voittaa arvokkaita palkintoja.
Osta tai myy
Haluatko myydä tai vuokrata mökkisi tai päästä eroon soutuveneestäsi? Jätä ilmoitus Mökkipörssiin ja valmistaudu hieromaan kauppoja.
Kerro kuvin
Lähetä kauneimmat otoksesi lukijoiden galleriaan. Palkitsemme lehteen valituista kuvista yhden sadalla eurolla. Voit myös lähettää kuvakortin.
Fiksut vinkit
Lähetä oma lukijan vinkkisi. Nikkarin neuvoilla teet itse pienet kunnostustyöt tai askartelet mukavia tarvekaluja.















Kirjoita uusi kommentti