Puutarhanhoito

Vastaus: Suomessa esiintyvistä myyrälajeista puutarhakasveille tuhoja aiheuttavat lähinnä kenttämyyrä, peltomyyrä ja vesimyyrä. Kenttämyyrä ja peltomyyrä kaluavat puiden ja pensaiden runkoa ja oksia hangen suojassa. Vesimyyrä viihtyy nimensä mukaisesti vedessä ja rantapenkereillä. Valtaosa vesimyyristä elää myös pelloilla ja puutarhoissa. Juuri tämä myyrä varastaa perunoita ja punajuuria kasvimaalta. Se on syyllinen silloin, kun pihasta löytyy juurettomiksi kaluttuja omenapuita.

Lähes 20 sentin mittaiseksi kasvavaa vesimyyrää näkee harvoin, mutta sitäkin näkyvämpiä ovat sen aikaansaamat multakasat. Multakasa ei ole pesä, vaan käytäväverkostosta työnnettyä maata. Syksyllä vesimyyrä hakeutuu maan alle talvehtimaan varastoimiensa kasvinosien turvin. Talvivarastojen loppuessa se alkaa kaluta puiden juuria.

Vesimyyrä ja maamyyrä tekevät puutarhassa samanlaisia kekoja. Rauhoitettu maamyyrä on hyönteissyöjä, joka etsii maasta toukkia, etanoita ja kastematoja. Jos juuria on jyrsitty, syyllinen on aina vesimyyrä.

Vesimyyrän lymypaikat vähenevät, jos pihanurmi pidetään lyhyenä ja pihapiiriin rajoittuvat heinikot ja ojanvarret niitetään. Hedelmäpuiden ympärykset kannattaa pitää mulloksella. Tällöin myös myyrien pahin vihollinen pöllö havaitsee saaliinsa helpommin. Pöllönpönttöjen ripustaminen lähiympäristöön pienentää myyräkantaa.

Vesimyyrän polulle heinikkoon tai ojan penkalle sen kolon eteen voi asettaa rotanloukun ja siihen syötiksi porkkananpalan.

Rungon ympärille asetetut suojukset ja tiheäsilmäiset verkot estävät kenttämyyrien aiheuttamat runkovauriot. Vesimyyrän tuhoja ne eivät estä. Hedelmäpuiden istutuskuoppaan voi sen sijaan laittaa verkon ehkäisemään vesimyyrän tuhoja. Juurille on kuitenkin jäätävä riittävästi kasvutilaa.
Lumen tallaaminen rungon ympäriltä suojasäällä ehkäisee kenttämyyrän tuhoja. Se saattaa hankaloittaa myös vesimyyrän liikkumista, koska maa tällöin routaantuu syvemmältä.

Anne Joutsenlahti-Lankinen

Hortonomi