Perusparantaminen, rakentaminen

Vastaus: Jouko Lommi Pientalorakentamisen kehittämiskeskus ry:stä ei aivan heti epäilisi hometta. Hirsiseinät ovat melko turvalliset, ja koska vuotoja ei ole, pelkkä kylmänä pitäminen aiemmin tuskin on syynä hajuun tai homeeseen.

Tietysti kannattaa varmistaa, että katto todella pitää. Vuoto ei aina näy kesällä, mutta keväisin katolle saattaa syntyä jääpatoja, joiden vuoksi vesi menee saumoista sisälle kattorakenteisiin. Piipun liittymätkin olisi hyvä tarkistaa. Jos kyseessä on alkuperäinen, 1970-luvulla tehty huopakatto, se olisi joka tapauksessa uusittava ensi tilassa. Samalla selviäisi, jos edellisen omistajan aikana olisi tullut jotain vahinkoja. Toisaalta mahdolliset pienet vuodot ovat todennäköisesti jo kuivuneet itsellään.

Jos sauna on mökin yhteydessä, kostean tilan lattia- ja seinärakenteiden kunto olisi myös hyvä tarkistaa.

Oletetaan, että kaikki on kunnossa, mutta haju vaivaa silti. Jouko Lommi lähtisi siinä tapauksessa etsimään syytä liian heikosta tuuletuksesta. Usein kuvitellaan, että kun mökissä pidetään peruslämpöä, ilmanvaihdosta ei tarvitse huolehtia. Näin tehdään usein senkin takia, että halutaan pitää peruslämmöstä koituva sähkölasku mahdollisimman pienenä.

Pyöröhirsimökissä ilma vaihtuu huonosti ilman räppänöitä, ja erityisen huonosti se vaihtuu, jos talveksi laitetaan hormi tukkoon ylhäältä ja vielä pellit kiinni. Ensiavuksi takan peltejä voi pitää hieman auki talvisaikaan. Lähitulevaisuudessa kannattaa harkita myös parin ilmanvaihtoräppänän puhkaisemista seinään, yleensä sellaisia ei tuon ajan mökeissä ole. Räppänöistä olisi sekin etu, että korvausilma ei enää tulisi entiseen malliin hirsien välistä. 70-luvun mökkien seinähirretkin eristettiin usein mineraalivillalla, joten korvausilman mukana huoneilmaan tulee myös jonkin verran villapölyä.

Seinien pyyhkiminen auttaa asiaa sen verran kuin puhdistusaine raikastaa. Pysyvämpää apua siitä tuskin on.