Perusparantaminen, rakentaminen

Vanhalle rakennukselle ominainen haju johtuu usean tekijän yhteisvaikutuksesta. Lattiassa on yleensä ilmavuotoja, joiden kautta tulee hajuja maaperästä sekä mahdollisesti kosteuden pilaamista lattiaeristeistä. Rakenteissa mylläävät myös hiiret, jotka jättävät lisämausteita hajuvarantoon.

Ajoittain kosteutta keräävät tulisijat ja savuhormit luovuttavat omaa hajuaan. Yläpohjassa voi olla huomaamattomia vuotoja esimerkiksi savupiipun ympärillä. Lämmöneristeet ovat usein niiltä osin pilaantuneita.

Lämmityskaudella yläpohjaan saattaa siirtyä kosteutta myös huoneilmasta. Hajuhaittoja syntyy, jos kattorakenne ei tuuletu ja kuivu kunnolla tai seinien eristeet ovat pilaantuneet. Ajanoloon hajusekoitus imeytyy talon sisäpintoihin, jolloin mökin lemu alkaa olla melkoisen voimakas.

Koska hajulähteitä on useita, ei yksittäistä taikatemppua hajun poistoon löydy. Toimeen kannattaa kuitenkin ryhtyä, koska pahaan hajuun voi liittyä muitakin huonosta ilmanlaadusta johtuvia haittoja.

Ensin kannattaa arvioida mahdollisten riskirakenteiden kuntoa. Epäilyttävät rakenteet ja materiaalit on korjattava ja uusittava.

Korjaustöissä voi edetä pienin askelin. Alkuun selvittäisin alapohjan osuuden. Umpinaisella sokkelipalkilla ympäröity puurakenteinen rossipohja on usein heikosti tuulettuva ja vuotaa huonoa ilmaa sisätiloihin. Alapohjan tuuletusta on lisättävä. Vaikutusta voi testata esimerkiksi alapohjan keskialueelta ulos johdetulla ilmastointiputkella. Siihen asennetaan pieni poistoilmapuhallin, jolla alapohjan ilmatila alipaineistetaan. Lopullinen korjaus vaatii, että pilaantuneet materiaalit uusitaan ja tehokas, pysyvä tuuletus järjestetään.

Yläpohjan vuoto- ja vauriokohdat löytyvät parhaiten kevättalvella, kun lumet sulavat katolta. Yläpohjatilaan on silloin päästävä tarkastamaan rakenteet.

Savupiippu pysyy yleensä kuivana, kunhan katon yläpuolinen osa on pellitetty ja varustettu sadehatulla. Savupellit ja tulisijan ilmanottoaukot on pidettävä avoinna silloin, kun mökillä ei olla.

Viimeiset hajujäämät kannattaa poistaa koneellisesti vasta remonttien ja loppupesujen jälkeen. Sisäilmaa ja pintamateriaalien hajuja voidaan puhdistaa ilmanpuhdistuslaitteilla, joiden toiminta perustuu suodatuksen lisäksi otsonointiin, negatiivisiin ioneihin ja ultraviolettivaloon. Tämä työ on järkevää teettää ammattilaisilla, jotta turvallisuus tulee varmistettua. Jatkuva puhdistuslaitteen käyttö ei ole mielestäni perusteltua, koska hajun lähde jää kuitenkin rakenteisiin. Ongelman piilottaminen hajun poistajalla ei ole paras ratkaisu.

Jos ammattilaisella teettää rakennuksen kuntotarkastuksen, saa myös nopeasti oikean tiedon korjaustarpeista.

Jouko Lommi