VInkkejä rannan ruoppaukseen

Mökkirannan perkaaminen kannattaa aloittaa heti, kun ensimmäiset kasvustot tulevat esiin. Näin väittää rantojen kunnostaja Jari Vuorela kahdenkymmenen vuoden kokemuksella. Tavallinen viikate tai niittorauta on mökkiläiselle yksinkertaisin ja helpoin apuväline taistelussa kaisloja vastaan.

– Ei saa lannistua, vaikka ensimmäisenä kesänä pitää niittää pariin otteeseen. Työ on tehtävä parina kolmena vuonna peräkkäin, ainakin jos kaislikko on vanhaa ja tiheää.

Kesätöitä helpottaa huomattavasti, jos on talvella katkonut jään päällä olevan kasvuston vaikka lumikolalla. Paksuimmat kortteet saa poikki trimmerillä.

Tärkeää on kerätä leikattu kasvusto pois vedestä. Sen voi polttaa tai kompostoida riittävän etäällä rantaviivasta. Ulpukat ja karvalehti maatuvat nopeasti kuohkeaksi mullaksi. Paksukortteiset kaislat on hyvä silputa ennen kompostointia.
Tuulen vietäviksi jätetyt korret rikkovat mökkiläisten naapurisopua ja rehevöittävät järveä.

– Niittää kannattaa, kun tuuli käy kohti omaa rantaa. Jos tuulee rannasta poispäin, jätöksille on rakennettava sumppu tai muu este. Muuten kasvusto ajelehtii avoimelle selälle.

Viitseliäisyys palkitaan

Niitossa pitää muistaa kohtuus, sillä vesikasvit ovat osa järviluontoa. Ne tarjoavat suojan linnuille, linnunpesille ja kaloille. Ne sitovat ravinteita mutta toisaalta lisäävät suurina määrinä järven rehevöitymistä. Pitkä kasvisto tarjoaa näkösuojaa ja ulpukat sekä lumpeet silmäniloa. Kohtuullista on tietysti myös, että ranta-asukas pääsee järvelle sekä veneellä että uiden.

Jari Vuorela neuvoo, että järviruoko, järvikaisla ja järvikorte kannattaa niittää niin läheltä pohjaa kuin mahdollista.

– Ilmaversoinen kasvusto on äärimmäisen kovarunkoista, joten viikatteen on oltava terävä ja työmiehen kunnossa.
Pientä mökinrantakaistaletta voi niittää heti, kun kaislan lehdet ovat ilmestyneet vedenpinnan yläpuolelle.

– Me urakoimme usein isohkoja aloja heinä-elokuussa, jolloin lintujen pesintä on jo ohi mutta kasvien varsissa yhä runsaasti ravinnetta.

Moni haluaa säästää rannalla pieniä vihreitä kaistaleita. Ympäristökeskuksetkin suosittelevat, että rannoille tehtäisiin kaisloista pieniä saarelmia, kolmioita tai spiraaleja. Rantojen kunnostaja Jari Vuorelakin katselee mielellään pieniä kaislikkoja rannoilla, mutta hän tekisi kuviot vasta ”avohakkuun” jälkeen, metsänhakkuutermein ilmaistuna.

– Kaataisin koko kaislikon ensin pois ja antaisin veden sekä tuulen puhdistaa alueen kunnolla. Toisena vuotena antaisin uuden kasvuston nousta saarekkeina. Uusi on aina kevyempi kuin vuosien aikana paakkuuntunut, tiheä ja maatunut kortteikko. Vesikin pääsee näin kiertämään paremmin.

Hankalat kelluslehtiset

Ulpukan, lumpeen ja uistinvitan poisto on hankalampaa kuin kaislojen, eikä niitä saa helposti kokonaan pois.

Pahimmillaan tiheä, mutta kukkiessaan kaunis lummemeri estää soutamisen. Kelluslehtisillä kasveilla on vahva juurakko syvällä lietteisessä pohjassa. Niittää pitää riittävän usein ja kerätä kasvit hyvin talteen.

Tehokas mutta työläs keino on poistaa juurakot reippaalla vetäisyllä tai lapiolla auttaen mieluiten syksyllä.

Hankalimpia ovat uposkasvit. Alkujaan akvaarioista suomalaiseen luontoon levinneet, pinnan alla kasvavat vesirutto, karvalehti ja ahvenvita lisääntyvät versoista. Niitto ja huolellinen kerääminen vähentävät niitä.

Jari Vuorela korostaa, että mökin rakentamisen kolmas työvaihe pitäisi olla rannan kunnostus. Ensin tehdään tie, toiseksi kaivetaan perustukset ja kenties samalla kaivinkoneella kunnostetaan ranta. Yleensä ruoppaamisen tarve huomataan vasta sitten, kun mökki on valmis ja tehdään laituri. Vaan kuinkas kaivinkone pääsee silloin rantaan?

Toinen virhe on rakentaa kivilaituri. Se estää rantavesien luonnollisen virtaaman ja siten lisää rehevöitymisriskiä.
Myös rannan oikeanlainen profiili auttaa, kun halutaan, ettei kasvillisuus leviä liikaa.

– Kun tuuli pääsee työntämään pintavettä esteettä kohti rantaa, pohjavesi menee kohti ulappaa ja näin ranta ei ruohikoidu. Mökkiläisen kannattaa muistaa, että pohjavirtaukset menevät aina vastatuuleen.

Lisätietoja Rantapalvelu Jari Vuorela, 040 531 0963, www.rantapalvelu.com

NÄIN ONNISTUT!

Kuntien ja ympäristökeskusten viranomaisilta voi kysyä neuvoa kaikessa järvien niittoon ja ruoppaukseen liittyvissä asioissa. He neuvovat ja valvovat. Vesistön niitto vaatii aina luvan vesialueen omistajalta eli osakaskunnalta. Nimi voi olla myös jakokunta tai kalastuskunta.

Ympäristöasiantuntija Heli Jutila Hämeenlinnan kaupungin ympäristöpalvelusta antaa kymmenen vinkkiä, kuinka rantojen niitto sujuu ongelmitta.

1. Pyydä lupa niittoon vesialueen omistajalta.

2. keskustele niitosta naapureiden kanssa.

3. Tutustu aina kotikuntasi tai ympäristökeskuksen niitto-ohjeisiin vaikka www-sivuilla.

4. Tee kirjallinen ilmoitus vesirakennustyöstä kuntaan tai ympäristökeskukseen, jos niitto on erityisellä riskialueella, esimerkiksi luonnonsuojelualueella, Natura-alueella tai jos niittoalue ylittää mökkitontin koon tai on noin hehtaarin laajuinen.

5. Laajamittainen niitto on sallittu heinäkuun lopulla, mielellään vasta elokuussa.

6. Tee aina työstä suunnitelma, jos niittoala on vähintään 10 x 30 tai 20 x 20 metrin kokoinen, vaikka et tarvitsisikaan lupaa. Suunnitelmaan kannattaa merkitä niitettävä alue, mahdolliset lintujen pesimäpaikat ja tunnetut kalojen kutupaikat sekä niitossa syntyvän jätteen hävityspaikka. Suunnitelman avulla työ sujuu varmemmin ja mahdollisissa ongelmatilanteissa voit osoittaa tekemäsi työn laajuuden.

7. Kaikkea ei kannata poistaa, sillä laaja vesikasvien poisto voi aiheuttaa tai pahentaa sinileväongelmaa.

8. Huomioi maisemaseikat – maisemoi kaislikko.

9. Toista niitto riittävän usein, vähintään kolmena kesänä peräkkäin. Myös talvella jään päältä kannattaa leikata kuivunut ruovikko.

10. Vastuu niitosta on aina sen suorittajalla.
 

MILLÄ VEHKEILLÄ KAISLIKKO POIS!

Käsikäyttöiset välineet
✽ viikate soveltuu parhaiten kaislojen ja ruokojen poistoon
✽ niittorauta ulpukan ja harvaksi saadun kaislikon poistoon
✽ kaislaleikkuri, veneestä vedettävä kaksiteräinen leikkuri kaislojen ja ruokojen poistoon
✽ lapio ulpukoiden juurakoiden poistoon
✽ pirunkoura on haravaa tehokkaampi niitosten vetoväline

Moottorikäyttöiset välineet
✽ sähköleikkuri, veneestä käytettävä tehokas, isojen alojen kaislanpoistin
✽ bensiinikäyttöinen leikkuri on veneestä käytettävä tehokas,
isompien alojen kaislanpoistin

Apuvälineet
✽ haravalla vedetään kasvustoa rantaan
✽ jatkovarsi antaa suuremman työalan niittoraudalle tai haravalle
✽ kahluusaappaat, etenkin jos kaislikko
on ikävän terävää
✽ kevytpeite, jonka päälle kaislikko kerätään, ellei rannalla ole peräkärryä
✽ raivausnuotta tai muu este, jolla niitetty kasvusto uitetaan rantaan

TEKSTI AARRE KANTH
KUVAT TIMO MAIJALA JA VALMISTAJAT

Juttu on julkaistu Meidän Mökki -lehdessä 6/2009.