Verohyöty nousee

Kotitalousvähennys uudistuu mökkiläisen eduksi. Vuonna 2009 perhe voi vähentää jopa 6 000 euron edestä muun muassa remonttikuluja mökillä. Ei hassumpaa!

Oletko tiennyt, että kantojen poisto mökkipihalta tai pihanurmen uusiminen voivat oikeuttaa kotitalousvähennykseen verotuksessa ja että vähennyksen voi saada myös esimerkiksi vanhempiensa tai appivanhempiensa vapaa-ajanasunnolla tai kimppamökillä teetetystä työstä? Kyse voi olla jopa usean tuhannen euron suuruisesta vuosittaisesta veroedusta, joka ensi vuoden alusta vieläpä nousee, jos hallituksen esitys hyväksytään.

Hallitus päätti nimittäin budjetin yhteydessä nostaa kotitalousvähennyksen enimmäismäärän 3 000 euroon vuonna 2009. Remonttikuluista saa ensi vuonna täyden vähennyksen eli 1 150 euron sijaan enimmillään 3 000 euroa.

Kumpikin puoliso voi lisäksi jatkossa saada vähennyksinä 3 000 euroa, eli samassa perheessä kotitalousvähennystä voi ensi vuodesta alkaen olla yhteensä 6 000 euroa. Omavastuu on edelleen 100 euroa.

Tulkinta joskus hankalaa

Joskus verokarhukin joutuu raapimaan päätään miettiessään, mikä työ oikeuttaa vähennyksiin ja mikä ei. Tulkinnat saattavat myös olla hieman erilaisia eri paikkakunnilla, ihmisiä kun ovat verovirkailijatkin.

Peruslinjat ovat selvät: vähennyksen saa ennestään olemassa olevan kunnostamiseen ja korjaamiseen, ei uuden rakentamiseen. Grillikatoksen, ulkokeittiön, varaston ja leikkimökin teettäminen eivät oikeuta vähennykseen, sillä ne katsotaan uudisrakentamiseksi. Grillikatoksen korjauttaminen kyllä kelpaa.

Verokarhu kuitenkin hyväksyy vähennyksen piiriin kattamattomien rakennelmien, kuten esimerkiksi pation, laiturin tai aidan rakentamisen, korjaamisen ja uusimisen – kunhan ne tehdään jo olemassa olevan rakennuksen yhteyteen. Piipunjuuren pellitykset ja piipunhatun teko kelpaavat hyvin, mutta nuohous ei.

Rannan ruoppaus ja kaislojen niitto eivät oikein kelpaa verottajalle, mutta entä kaivon pesu? Tarjotahan kannattaa aina, ja kuitit säästää.

Pihoihin ja viherrakentamiseen satsataan entistä enemmän myös vapaa-ajanasunnoilla. Näihin pätee sama sääntö kuin rakennuksiinkin: kunnostus ja perusparannus ovat vähennyskelpoista. Näin esimerkiksi pihaalueen laatoituksen tai kivetyksen teettämisen saa vähentää, jos niitä ei tehdä uudisrakennyksen yhteyteen. Pihasuunnitelman teettämistä ei voi vähentää, mutta täytemaan levitys, nurmikon uusiminen ja kantojen jyrsintä onnistuvat.

Rempan verohyöty nousee

Kuluvan vuoden verotuksessa on tärkeää erottaa, onko kyse tavanomaisesta kotitaloustyöstä vai vapaa-ajan asunnon kunnossapidosta ja perusparannuksesta. Nyt kotitaloustyötä on voinut vähentää 2 300 euroa, ja korjaus- ja parannustöitä vain 1 150 euroa. Uudistuksen ansiosta remontista saa täyden vähennyksen, ja summa siis nousee 3 000 euroon – jos ja kun laki hyväksytään.

– Erityisesti kunnossapidon ja kotitaloustyön rajanveto on ollut hankala, arvioi Veronmaksajain Keskusliiton johtava lakimies Päivi Kaari.

– Verohallituksen käsityksen mukaan asunnon kunnossapitona ja perusparannuksena pidetään esimerkiksi pihan asfaltointia ja laatoitusta. Sen sijaan tavanomaisen kotitaloustyön piiriin jäävät muun muassa siivous, nurmikon ja pensasaidan leikkuu, istutukset, pihapuiden kaato, lumenluonti, kattojen ja räystäskourujen puhdistus sekä muu tämän tyyppinen pihan ja rakennusten puhtaanapito, Kaari opastaa.

Verohallitus siis tulkitsee vähennysten kannalta piha-alueen ja puutarhanhoidon tavanomaiseksi kotitaloustyöksi.

Kone erikseen

Vähennyskelpoista on vain ihmistyö, ei koneen osuus. Entä jos tilaa puun kaadon tai ruohonleikkuun? Eiväthän ne suju ilman konetta, ellei sitten käytä pokasahaa ja työntöleikkuria.

– Jos työ tehdään koneella, jonka osuus muodostaa merkittävän osan kustannuksista, työn osuudeksi on katsottu näissä tilanteissa 25 euroa/henkilö jokaista tehtyä työtuntia kohti. Tällaisia työkoneita ovat esimerkiksi kaivinkoneet ja traktorit sekä porakaivon teossa käytettävä pora-auto. Koneen osuus pitää eritellä, Kaari linjaa.

Työn suorittajan pitää olla ennakkoperintärekisterissä, jotta vähennyksiä saisi. Työn teettäjä on itse velvollinen sen tarkistamaan – ja mieluusti jo ennen sopimusten tekoa ikävien yllätysten välttämiseksi.

Vapaa-ajan asunnon kunnostus- ja perusparannusten osalta täyden 1 150 euron suuruisen vähennyksen on saanut noin 2 083 euron suuruisilla työkorvauksilla, jos työn tekee yritys. Kumpikin aviopari on saanut vähennykset, jos kuluja on ollut vastaavasti enemmän.

Jotta saisi 3 000 euron maksimivähennyksen ensi vuonna, työkustannuksia tulee olla noin 5 166 euroa (5166 x 60 %) – 100 = 2999,60 e).

Jos mökin yhteiskäytöstä esitetään selvitys, on kotitalousvähennykseen oikeus kaikilla asuntoa käyttäneillä, jotka ovat osallistuneet korjauskustannuksiin. Vähennys myönnetään siinä suhteessa, jossa kukin on laskuja maksanut.

Vähennystä ei saa, jos korjaamiseen on saanut yhteiskunnan tukea. Tämä koskee myös yritykseltä ostamista. Vähennystä ei myöskään saa, jos kotitalous on saanut työllistämiseen esimerkiksi matalapalkkatukea.

Vähennyksen piiriin on onneksi hyväksytty työn osalta myös jätevesijärjestelmien uusiminen. Sehän on lähivuosina edessä joka tapauksessa. Enää ei tiedossa oleva lisälasku pelota niin paljon. Työ ei kuitenkaan saa olla uudisrakentamista.

Vähennysoikeus työllistää, sillä erilaisia mökkitalkkari- ja muita palveluita alkaa olla saatavilla kattavasti ympäri maan. Nettihaku antaa kymmeniä tuloksia paikkakunnittain ja tehtäväaloittain.

Artikkeli on julkaistu Meidän Mökki -lehdessä 8/2008.

TEKSTI ILKKA POHJALAINEN
KUVITUS ANITA POLKUTIE