Tervaus pelastaa puuveneen

Rannalle vuosiksi unohtunut puinen soutuvene on yleensä pelastettavissa. Pienellä kunnostuksella harmaahapsi muuttuu tummapintaiseksi kaunottareksi.

Muodonmuutos aloitetaan perusteellisella puhdistuksella. Irtonainen töhkä ja muta harjataan pois. Erityisesti kaarien ja lautojen välit puhdistetaan huolellisesti. Jos vesi jää kesällä seisomaan johonkin paikkaan, kosteus alkaa lahottaa venettä. Vaikeimpia kohtia kannattaa rapsutella lyhytpiikkisellä teräsharjalla. Lopuksi irtopöly imuroidaan.

Paras tervausaika on silloin, kun lunta on vielä paikoitellen maassa. Puuvenettä ei kannata kuivattaa liikaa, sillä se ravistuu. Pintakäsittelyaineet kuivuvat alkukesästä nopeasti, eikä terva tahraa enää juhannussoutelulla. Jos kevätkunnostus viivästyy, kannattaa tervaa ohentaa pineenitärpätillä tai spriillä. Ne lyhentävät kuivumisaikaa.

Terva pitää lämmittää, sillä kylmä terva ei imeydy vaan jää puun pintaan. Terva lämmitetään helpoimmin ja turvallisimmin vesihauteessa. Isoa vesiastiaa kuumennetaan kaasuliekillä, ja tähän astiaan lasketaan tervapytty lämpenemään. Paloturvallisuus kannattaa muistaa, sillä tervahöyryt syttyvät helposti. Tuli sammutetaan tukahduttamalla, vaikkapa vanhalla matolla. Sammutusyritys vedellä saa aikaan vaarallisen roihahduksen.

Vanha terva veneen kyljessä lämmitetään puhalluslampulla tai kaasupolttimella. Se saa sihahtaa kunnolla ja tunkeutua puun sisään. Tervan syttyminen kuuluu asiaan. Se sammuu, kun vetää pensselillä ylitse. Käsittely etenee ripeästi. Vanha terva hierretään tiukasti puun pintaan, ja aukkokohtiin lisätään tuoretta ainetta. Pieni lämmitys puhalluslampulla ja tasaus pensselillä takaavat, että pinta on ainakin katseen kestävä. Jos auringon polttaman veneen kyljissä näkyy seuraavana päivänä laikkuja, niihin kohtiin pitää lisätä tervaa.

Tyypillistä vanhalle veneelle on se, että saumat vuotavat ja laudoissa on halkeamia. Pienet, ainakin alle kahden millin raot saa umpeutumaan turvottamalla eli upottamalla vene kesäkauden alkajaisiksi rantaan. Puupikeä eli vahvaksi pikeentynyttä tervaa on perinteisesti käytetty suurempien rakojen tilkitsemiseen. Täyttävyyttä saadaan lisättyä painamalla lastan kärjellä rakoon hamppurivettä tai tappuraa.

Silikonit ja sikaflexit voi puuveneessä unohtaa. Ne eivät jousta riittävästi ja lauta halkeaa vielä pitemmältä matkalta, kun puu kastuu ja turpoaa. Nykyisistä aineista sopivimpia ovat Internationalin TÄT-tiivistemassa, Hempelin Proof tai Farm 80. Nuo pehmeät, bitumipohjaiset tuotteet puristuvat saumoista ulos, kun lauta turpoaa. Farm 80:ssä täyttävyyttä on lisätty kookoskuidulla.

Oikein pahaan halkeamaan voi kokeilla laudan levyistä kattohuopasuikaletta. Haljennutta lautaa lämmitetään, ja sen päälle vedetään reilu tervakerros. Huopa kiinnitetään koko laudan leveydeltä puhalluslampulla kuumentamalla ja pensselillä töpöttämällä. Päälle paksu kerros kuumaa tervaa. Paikkaus on elastinen ja lähes huomaamaton. Suuritöinen laudanvaihto kannattaa jättää tulevaan talveen. Nyt on jo kiire vesille.

Artikkeli on julkaistu Meidän Mökki -lehdessä 4/2008.

TEKSTI JA KUVAT AUVO MÄKINEN