Säkylän Pyhäjärvi tarjoaa hienoja rantoja

Pyhäjärvi on Suomen yleisin järven nimi. Lounaisen Suomen alaville maille jääkauden jälkeen jäänyt Säkylän Pyhäjärvi on kuitenkin aivan omanlaisensa: yksinäinen ja kaunis. Sellaiseen rakastuu helposti.

Olen löytänyt Pyhäjärven ja rakastunut siihen. Palaan järvelle vuosi toisen jälkeen, aina syvän kunnioituksen vallassa. Pyhäjärvessä kiehtoo sen erilaisuus ja kauneus. Se on yhtä aikaa lempeä ja pelottava.

Pyhäjärven kauneus piilee sen avaruudessa. Järvi on yhtä suurta selkää, jonka rikkovat vain pienet saaret Säkylän edustalla ja Emänkari keskellä järveä. Niin järven eteläpäästä Yläneen Valasrannasta kuin pohjoispäästä Euran Mestilästä on esteetön näköala järven toiseen päähän – noin 25 kilometrin mittainen. Sopivalla säällä horisontti katoaa, ja järvi näyttäisi jatkuvan sen taakse.

Todellisuudessa Pyhäjärveen on helppo tutustua. Autolla sen kiertää parissa tunnissa, jos malttaa ajaa pysähtymättä. Pysähtyminen tosin kannattaa. Maalauksellista järveä on helppo kuvata eri puolilta, sillä näkymä on esteetön edellä mainittujen paikkojen lisäksi mm. Säkylän keskustasta ja Loma-Säkylän lomakeskuksesta.

Erityisesti voi suositella vanhaa rantatietä Kauttualta Säkylään. Järvi näkyy lähes koko ajan, ja mieleen saattaa tulla vaikkapa Balaton-järvi Unkarista. Järven itäranta onkin taajaan asuttua seutua Keski-Euroopan järvien tapaan. Sen sijaan länsiranta on perinteistä suomalaista erämaista rantaa ilman merkittäviä palveluita.

Ehkä kaunein näköala järvelle avautuu Pyhäjärvi-instituutista, joka sijaitsee Kauttualla Eurassa rantatien alkupäässä. Sinne tehtailija Ahlström rakennutti itselleen noin sata vuotta sitten pienen palatsin, jonka terassilta voi nähdä järven päästä päähän. Maisema on osin kasvanut umpeen, mutta muuten kaikki on kaunista puutarhaa myöten ennallaan.

Hienoja hiekkarantoja

Pyhäjärveen tutustuminen kannattaa aloittaa vuonna 2002 painetusta Pyhäjärven merikartasta. Se paljastaa vesistön lähes saarettomaksi ja kivettömäksi, soikean muotoiseksi järveksi. Pyhäjärven pohjakin on hämmästyttävän tasainen: lähes koko järvi on syvyydeltään 4–7 metriä. Lännessä sijaitsee kapea ja rotkomainen, 24 metriin ulottuva syvänne.

Pyhäjärven rannat ovat lähes kauttaaltaan matalia hiekkarantoja – oikeita rantaelämää harrastavan unelmia. Yhteisiä rantoja on hyödynnetty varsin huonosti. Esimerkiksi aivan kantatie 43:n varrella sijaitseva kaunis Myllyojan lahti on jätetty oman onnensa nojaan. Onneksi etelässä on kuitenkin Valasranta, ehkä Suomen houkuttelevin sisävesiranta. Onpa hiekkarannan vieressä jopa tanssilava, jonka näköalat ovat suomalaisittain vertaansa vailla.

Rentouttavaa rantalomaa kaipaavalle Loma-Säkylä järven kaakkoiskulmalla on mukava valinta. Leppoisalla säällä sieltä voi vuokrata veneenkin. Leirintäalue palveluineen löytyy myös järven pohjoispäästä tien 43 varresta ja Säkylästä. Säkylän satamassa on myös mainio yleinen sauna rantakahvilan yhteydessä.

Veneily on Pyhäjärvellä helppoa. Kiviä ei ole, ja useimmiten karilleajo merkitsee vain pehmeää kosketusta hiekkaan. Järvellä on helppo suunnistaa silmämääräisesti. Veneilyreitit on rakennettu vain Säkylän taajaman edustalle. Säätä pitää kuitenkin tarkkailla, sillä Pyhäjärvi on yksi Suomen pisimmistä saarettomista järvenselistä!

Melko keskellä järveä sijaitseva yksinäinen ja kaunis Emänkari rauhoitettiin jo 1960-luvulla. Hyvällä säällä saari on mainio retkikohde.

Viisaasti varjeltu

Pyhäjärvi on tullut tunnetuksi sen hyväksi tehdystä suojelutyöstä, joka alkoi jo 30 vuotta sitten. Onneksi, sillä muuten järven voisi kuvitella olevan yhtä rehevöitynyt kuin monet muutkin isot järvet.

Suojeluun herättiin järven kauneuden lisäksi varmaankin siitä syystä, että järvi sijaitsee keskellä elävää maatalousseutua. Järvi on siten jatkuvassa vaaravyöhykkeessä. Rehevöityminen on kuitenkin saatu pidettyä kurissa monin toimin.

Työtä Pyhäjärven hyväksi on viimeiset 10 vuotta tehnyt Pyhäjärven suojelurahasto, jossa on mukana alueen kuntia, teollisuutta ja järjestöjä.

– Viime vuosina järven kasviplanktonin massa on pienentynyt, kokonaisfosfori vähentynyt ja näkösyvyys kasvanut, luettelee vs. projektipäällikkö Marjo Tarvainen saavutuksia.

Teollisuuden ja maatalouden lisäksi myös 1 100 kesämökin omistajaa on houkuteltu mukaan projektiin mm. tukemalla kompostikäymälän hankkimista.

Arvokalat menestyvät

Järvi antaa hyvin arvokalaa, mm. ahventa, siikaa ja muikkua. Kaksi viimeksi mainittua on kotiutettu Pyhäjärveen vasta viime sotien jälkeen.

Järven uusin tulokas on täplärapu. Ranta-asukkaat ovatkin villiintyneet ravustuksesta, mistä kertoo loppukesästä ilmestyvä rivistö rapumertojen kohoja.

Vielä parikymmentä vuotta sitten turkulaiset halusivat korvata Aurajoesta otettavan hanavetensä Pyhäjärven vedellä, mutta järvensä kohtalosta huolestuneet paikalliset kaatoivat hankkeen.

Pyhäjärvestä vain neljän kilometrin päässä sijaitseva Köyliönjärvi voi huonommin. Se on kesäisin usein uintikiellossa myrkyllisen sinilevän takia. Pyhäjärvi saattaisi olla samassa tilassa ilman mittavia ponnistuksia.

Pyhäjärvellä tavataan loppukesästä pallosinilevää, joka ei kuitenkaan ole myrkyllistä. Levä erottuu purumaisena veden pintakerroksessa. Järvisyyhy on kiusallinen mutta ei vaarallinen tuliainen, jonka Pyhäjärvestä voi kuitenkin saada.

Kiinnostava Kauttua

Pyhäjärven seutu ei ole erityisen kultturellia aluetta. Se on maatalousvaltaista seutua, jossa peltomaisematkin ovat etupäässä yksitoikkoisen alavia, mutta pihapiirit hyvin hoidettuja. Turku ja Rauma ovat toisaalta lähellä.

Piristävä poikkeus on Kauttuan vanha ruukkimiljöö, missä on arvokkaita rakennuksia eri aikakausilta. Yhdessä uudemman Kauttuan kanssa ne muodostavat jännittävän tehdasyhdyskunnan. Oman säväyksensä antaa Alvar Aallon 1930-luvun lopulla suunnittelema terassitalo.

Palvelut ovat keskittyneet järven etelä- ja pohjoispäähän sekä idässä Säkylään.

Säkylän kunnan vastikään julkaisema luontokirja Siian, sinisiiven ja sirkkojen Säkylä antaa hyvän yleiskuvan Pyhäjärvestä, ja sitä voi lämpimästi suositella järvestä kiinnostuneille. Kirjaa voi tilata kunnan internetsivujen kautta.

Alueen muut kunnat, Eura ja Yläne, eivät ole juuri hyödyntäneet kaunista Pyhäjärveä markkinoinnissaan. Johtuneeko siitä, että yleisessä kielenkäytössä puhutaan ”Säkylän Pyhäjärvestä”?

Artikkeli on julkaistu Meidän Mökki -lehdessä 3/2006.

TEKSTI JA KUVAT PEKKA VÄISÄNEN