Säästä mökin talvilämmityksessä

Vakiotehoinen kuivanapitolämmitys on mökeillä parempi ratkaisu kuin perinteinen peruslämpö, todistaa Tampereen teknillisen yliopiston tekemä Erel-tutkimus.
 
Kuivanapitolämmitys seuraa ulkolämpötilaa niin, että sisällä on aina muutama aste lämpimämpää kuin ulkona. Perinteisesti mökissä on totuttu pitämään tiettyä peruslämpöä, usein 5–7 astetta, olipa ulkona millaiset paukkupakkaset tahansa.
 
Kuivanapitolämmitys säästää merkittävästi lämpöenergiaa ja jonkin verran myös rakenteita perinteiseen peruslämpöön verrattuna.
 
Home ei kasva pakkasessa, joten talvella rakennus voidaan päästää miinukselle. Sen sijaan syksyllä ja keväällä, kun ulkona on 5–15 astetta, hieman ulkolämpöä korkeampi kuivanapitolämmitys ehkäisee homeen kasvua sisätiloissa tehokkaasti. Sitä vastoin peruslämpö on usein noissa asteissa poissa päältä kokonaan.
 
Alapohja kriittisin
 
Ryömintätilaiset alapohjat homehtuvat mökeillä herkimmin. Maa viilentää alapohjaa ja tuottaa sinne kosteutta, joten maapohja tulisi aina lämpöeristää kauttaaltaan. Jos lattian sisäpinta on lakattu tai siinä on käytetty tiivistä höyrynsulkua, kuten muovikalvoa tai muovitiivistyspaperia, sisätiloissa pitää olla syksyllä ja keväällä noin viisi astetta lämpimämpää kuin ulkona.
 
Noin kolmen asteen lämpöero riittää siinä tapauksessa, että rossipohjan sisäpinta läpäisee vesihöyryä. Tällainen rakenne on esimerkiksi puulattia, joka on käsitelty vesihöyryä läpäisevällä pinnoitteella. Kolme astetta riittää myös silloin, jos alapohja on hyvin tuulettuva tai alapohjassa on lämpöeristetty maanvastainen betonilaatta.
 
Kuivanapitolämmityksessä kannattaa valita syys- ja kevätaikaan viiden asteen lämpöero, jos on epävarma lattian rakenteesta tai pinnoitteesta.
 
Lattiaa lukuun ottamatta muut rakenteet kestävät hyvin, jos sisällä on kolme astetta lämpimämpää kuin ulkona.
 
Tutkimuksen mukaan noin kolmen asteen lämpöero edellyttää 5–10 W:n lämmitystehoa neliötä kohti. Näin esimerkiksi 72 neliön mökkiin tarvitaan lämmitystä noin 360–720 W. Tehon tarpeeseen vaikuttavat muun muassa lämmöneristykset, ilmanpitävyys ja ilmanvaihto.
 
Ylä- ja alakertaan kannattaa laittaa omat patterit, jotta lämpö jakautuu tasaisesti. Erillisten patterien hankinta ei ole välttämätöntä, sillä kuivanapitolämmitys toimii myös olemassa olevilla sähköpattereilla.
 
Tutkimuksessa havaittiin, että ilmanvaihto kannattaa pitää pienellä tai kokonaan suljettuna syksyllä ja talvella, koska ilmanvaihto nopeuttaa mökin sisäosien kostumista kuivan kesäkauden jälkeen. Ilmanvaihdon on kuitenkin oltava riittävä keväällä, kesällä ja aina silloin, kun rakennuksessa on paljon ihmisiä.
 
Suojaa vesiputket
 
Kuivanapitolämmitys sopii sellaisenaan vain mökkeihin, joissa ei ole vesiputkia tai vesikalusteita. Sisätiloissahan on välillä pakkasta. Peruslämpö ja kuivanapitolämmitys voidaan myös yhdistää siten, että lämpö pysyy aina muutaman asteen plussalla. Vesiputkia voidaan lisäksi lämmittää kaapeleilla tai ne tyhjennetään ennen talvea.
 
Satunnaisesti mökkeiltäessä sisälämpöä joudutaan nostamaan paljon enemmän kuivanapitolämmityksessä kuin peruslämmössä. Siksi asuintilojen lämpöä kannattaa kohottaa jo ennen mökille saapumista, jos vain mahdollista. Näin hirret ja puuosat ehtivät lämmetä ja kosteus poistua vuodevaatteista sekä tekstiileistä.
 
Väärin rakennettu mökki saattaa olla altis home- ja lahovaurioille, olipa sisällä kuinka lämmintä hyvänsä. Tyypillinen rakennusvirhe on tehdä eristetty puulattia betonilaatalle, jonka alapuolelta puuttuu lämpöeristys.
 
Tiedot perustuvat Erel-tutkimukseen (Ekotehokas rakennusten epäjatkuva lämmitys), joka kuuluu Ympäristöministeriön rahoittamaan Vapet-tutkimushankkeeseen (Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus).
Jutun kirjoittaja, tekniikan tohtori Juha Vinha Tampereen teknillisestä yliopistosta vastasi tutkimuksen kosteusteknisestä osuudesta.