Pohjois-Saimaa ja Kallavesi*

Savonlinnan, Kuopion ja Joensuun muodostamaan kolmioon jäävä alue on yksi Suomen järvisimmistä seuduista. Järvet lasketaan mm. vesiliikenteessä yhdeksi alueeksi, koska niin veneillä kuin laivoillakin on jo liki 150 vuotta liikuttu Savonlinnasta Varkauteen ja Kuopioon sekä idässä Joensuuhun. Kallavesi on kuusi metriä Saimaata korkeammalla, joten Saimaan ja Kallaveden välille on rakennettu sulkuja. Veneilijä voi valita, tekeekö matkan Kuopioon Varkauden ja Leppävirran kautta vai kuvankaunista Heinäveden reittiä.

Alue koostuu lukemattomista oman nimen saaneista järvenselistä. Pohjois-Saimaa jakaantuu mm. Haapaveteen, Haukiveteen, Oriveteen, Paasselkään ja Pyhäselkään. Kallaveden alueella on Suvasvesi, Kallavesi ja Unnukka. Kallavedeltä on mahdollista nousta kanavia pitkin aina Iisalmeen ja Nilsiän Tahkovuorelle, Joensuusta edelleen Pielisjokea pitkin Pieliselle ja Kolille asti. Veneilevän mökkeilijän paratiisi siis.

Ytimessä kansallispuisto

Pohjois-Saimaan ytimen muodostaa suuri Haukivesi. Pituutta Savonlinnan ja Varkauden väliin jäävälle alueelle kertyy 70 kilometriä. Kalliorantaisen, jylhyydessään kauniin alueen arvon tajusi Metsähallitus jo 1900-luvun alussa, jolloin se alkoi ostaa selkäsaaria turvatakseen niiden maisema-arvot. Tuolloin ei saimaannorpan arvoa ymmärretty, ei edes vuonna 1956 Linnansaaren kansallispuistoa Haukivedelle perustettaessa. Siitä tuli saimaannorpan keskeinen esiintymisalue kannan huvettua lähes sukupuuton partaalle.

Haukivedellä mökkien ja tonttien määrää rajoittaa juuri kansallispuisto, tosin lähinnä vain saarissa. Puisto tarjoaa toisaalta lähiseutujen mökkiläisille mainion retkeilykohteen. Kansallispuiston alueella on useita hyvin hoidettuja luonnonsatamia, joihin voi hyvin ankkuroitua yöpymään.

Linnansaaren pääsaareen on kesäisin myös säännöllinen vesibussiyhteys mantereelta. Pääsaaressa esitellään saaristolaisen elämää pienessä säilyneessä torpassa. Sellaisesta Juha Vainio lienee saanut aiheen kauniiseen lauluunsa: "Vanhoja poikia viiksekkäitä".

Laivojen valtakuntaa

Mökkiläinen voi Pohjois-Saimaan rannoilla kuulla silloin tällöin kumisevan äänen, joka syntyy Varkauteen ja Joensuuhun matkaavien rahtilaivojen moottoreista. Hyvällä onnella voi myös nähdä reittiliikenteessä yli sata vuotta uurastaneen höyrylaivan, joka yhä matkaa joka toinen päivä Kuopiosta Savonlinnaan.

Heinäveden väylän kautta kulkeva laivareitti on ehkä tunnetuin sisävesien matkustajaliikenteen laivareitti, ja varmasti myös kaunein. Kokopäivän retkeä voi hyvin suositella mökkiä Pohjois-Saimaalta ja Kallavedeltä harkitsevalle. Todennäköisesti se vie sydämen.

Laivareitti sivuaa myös Pohjois-Saimaan luonnon arvokkainta helmeä, Kolovettä, joka sekin on saanut oman kansallispuistonsa. Puisto on ainutlaatuinen luontonsa koskemattomuuden takia. Parhaiten alueeseen tutustuu soutaen tai meloen.

Jyrkät rannat ja syvät, kapeat lahdet tekevät paikasta kiehtovan. Veden kirkkaus on häikäisevää; koskemattomassa rannassa voi nähdä lähes viiden metrin syvyydessä makaavat tuhatvuotiset puunrungotkin. Näissä vesissä on myös parhaat mahdollisuudet nähdä mieltä kiehtova saimaannorppa.

Kiehtova Oravi

Haukiveden keskuspaikka on sympaattinen kapean kannaksen keskelle syntynyt Oravin kylä, joka on aina elänyt vesiliikenteestä. Sen laituriin on veneilijän mukava poiketa yöksi. Ympärillä voi kokea historian siipien havinaa ja kuvitella aikanaan niin vilkasta laivaliikennettä.

Oravista matkaa voi jatkaa mm. Varkauden suuntaan ja Heinäveden reitille, mutta myös itään kohti Joensuuta. Enonveden ja Pyyveden kautta tullaan Savonrannan kirkolle ja suuren Paasselän kautta Orivedelle ja edelleen Pyhäselälle. Sen koilliskulmassa sijaitsee Joensuu.

Joensuusta avautuu mahtava näkymä suurelle, lähes saarettomalle Pyhäselälle. Saimaan alueen pisin esteetön näkymä löytyy täältä: peräti 29 kilometriä.

Pyhäselkä ei ole mökinrakentajan kannalta muun Saimaan veroinen: sen rannat ovat matalia ja reheviä. Suuri osa rannoista onkin viljelyksessä. Lännempänä Savonrannalla rannat alkavat muuttua jyrkemmiksi ja Saimaalle tyypillinen kallio kohota järvestä. Rannat ovat vaihtelevasti seka- ja havupuustoisia. Savonranta onkin tämän kulmakunnan suosittu mökkikunta.

Kaunis Kallavesi

Heinäveden reitillä maisema on monin paikoin jylhää. Reitin kapeikot ja virtapaikat tekevät tästä idyllisten vanhojen kanavien reitistä nähtävyyden. Heinäveden reitiltä voi vielä kohota ylemmäs Juojärvelle, jonka rannalta löytyvät niin Outokummun kaupunki kuin Valamon luostarikin. Alueen järvet ovat pääosin rakentamattomia ja erämaisia.

Vilkas teollisuuskaupunki Varkaus on suuren vesialueen taitekohdassa. Taipaleen kanavan kautta päästään ylös Unnukalle, joka kapenee Leppävirran kohdalla kapeaksi kanjoniksi. Konnuksen kanavan kautta päästään Koirukselle ja edelleen suurelle Kallavedelle.

Kallaveden kauneutta on ylistetty laulussakin, eikä suotta. Kauniit käkkärämäntyjen verhoamat saaret ja luodot kohoavat keskeltä suurta Kallavettä. Kaukana siintävät useat korkeat harjanteet ja mäet, muun muassa Puijo. Kuopio Kallavedeltä nähtynä on yksi Suomen vaikuttavimpia järvinäkymiä.

Savolaiskaupunkeja

Kuopion satama on sisävesien matkustajasatamien ykkönen monessa suhteessa: sieltä pääsee Kallaveden risteilyille useita kertoja päivässä. Rannassa voi nauttia Savon pääkaupungin monista herkuista, mutta parhaiten niitä löytää tietysti Kuopion vilkkaalta torilta ja kauppahallista.

Saimaan vesi on nykyisin pääosin hyvää tai erinomaista mökkieläjän tarpeisiin. Suurten teollisuuskeskittymien alapuolella vedenlaatu on heikompi, esimerkiksi Kuopion ja Varkauden ympäristössä. Suurin osa seudun rannoista on kovapohjaisia sora-, hiekka- tai kalliorantoja eli erinomaisia mökkirakentamiseen. Rehevöityminen ei ole pilannut näitä rantoja muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.

Palveluja on Pohjois-Saimaan ja Kallaveden alueella luonnollisesti harvemmassa kuin etelässä, mutta mukavia kauppa- ja kulttuurikaupunkeja löytyy täältäkin: Kuopio, Savonlinna ja Varkaus sekä Joensuu idässä. Pienemmistä keskuksista kannattaa mainita Leppävirta, Vehmersalmi, Rantasalmi, Savonranta ja Heinävesi.

Unelmien mökkitontti edullisesti Savosta

Kesämökkitonttien hinnat menevät monelta yli ymmärryksen. Miten tontti Helsingin tai Tampereen ympäristössä voi maksaa kolme kertaa enemmän kuin Kuopion ympäristössä. Tämä on kuitenkin tosiasia: Hyvä tontti Kallavedellä alle tunnin matkan päässä Kuopiosta maksaa vain 30 000-40 000 euroa!

Saaritontin saa Kallavedeltä ja Pohjois-Saimaalta jopa puoleen hintaan mannertontista, mutta nykypäivänä ne kiinnostavat vain harvoja.

Selitys alueen edullisiin mökkitontteihin on kuitenkin yksinkertainen: Kysyntä on paikallista, pääkaupunkiseudun vaikutus loppuu pian Mikkelin jälkeen viimeistään Juvalla. 5-tien jatkuva parantuminen voi muuttaa tilannetta.

Kallavedestä Saimaaseen laskevat järvet poikkeavat luonteeltaan toisistaan. Kallaveden etuina ovat kauniit maisemat ja Kuopion läheisyys. Sen alapuolella oleva Unnukka on puolestaan monien arvostama siksi, että sen vedenkorkeus säilyy vakaana ympäri vuoden. Suvasvesi hieman idempänä on taas arvostettu kirkkautensa ja hyvän kalastonsa ansiosta. Sama pätee kauniin Heinäveden varrella olevaan Kermajärveen. Nämä eri tekijät tasaavat järvien hintatasoa.

Haukiveden suuruus ja norppa kiehtovat

Varkauden ja Savonlinnan välissä oleva suuri Haukivesi on hintatasoltaan jopa hieman Kallavettä edullisempi.

Mökkitontin hinta vaihtelee 25 000 eurosta 35 000 euroon. Järven vesi ja kalasto eivät kirkkaudessa pärjää esimerkiksi Suvasvedelle. Varkauden ja Joroisten suunnalla järven veden laatu on myös muita Haukiveden osia heikompaa.

Haukiveden etuina ovat kuitenkin upeat suuret selät, kalliosaaret sekä tietysti saimaannorppa. Myös Linnansaaren kansallispuisto on vetonaula. Savonlinnaa lähestyttäessä hinnat nousevat. Hinnoissa on ns. oopperalisä: maksukykyisillä vierailla on varaa sijoittaa myös mökkitonttiin, josta voi myöhemmin tulla pysyvämpikin asuinpaikka.

Valmiit mökit maksavat Pohjois-Saimaalla tyypillisesti enintään 70 000-80000 euroa. Täysin mukavuuksin varustettu vapaa-ajanasunto voi toki maksaa helposti yli 100 000 euroa näissäkin maisemissa.

Veneilyyn hyvä optio tulevaisuudessa

Yllättävän poikkeuksen alueen hintoihin tekee Joensuun ympäristö. Mökkitontti voi hyvällä paikalla maksaa yli 50 000 euroa. Tätä selittää osaltaan se, että suuren Pyhäselän rannalla on niukasti vapaita mökkitontteja: järven rannat ovat alavia ja suurelta osin viljelyksessä. Tarjonta kasvaa Rääkkylän ja Savonrannan suunnassa.

Monen Pohjois-Saimaan ja Kallaveden mökin rannassa on matkavene.

Pitääkin muistaa, että näillä suurilla reittivesillä on hyvä arvolataus myös tulevaisuudessa.

Lisätietoja

Reitit: Merikarttasarja M ja matkailukartta Saimaa (1991) Kansallispuistot: www.metsa.fi ja www.luontoon.fi

KARTTA JARMO VEHKAKOSKI