Pohjanmaan varjeltu helmi

Lappajärvi on monen järvimökistä haaveilevan toiveuni lakeudella. Siinä on paljon samaa kuin sarjassa aiemmin esitellyssä Säkylän Pyhäjärvessä.

Pohjanmaa vaikuttaa kovin kuivalta, kun karttaa katsoo itäsuomalaisin silmin. Katse löytää peltojen ja metsien keskeltä yhden ison poikkeuksen, Lappajärven. Tuosta lähes saarettomasta, pyöreästä järvestä pohjalaiset saavat kiittää 73 miljoonaa vuotta sitten maahan iskeytynyttä meteoriittia. Tuloksena oli kaunis ja suuri järvi. Sen rannalla on toteutunut monen unelma kesämökistä – ja monelle jäänyt haaveeksi, sillä rantaa ei riitä kaikille halukkaille.

Kaunis Lappajärvi on tosin alle 30-vuotias, sillä vasta vuodesta 1979 Lappajärveä on kohdeltu luonnon ehdoilla. 1950-luvulla alkanut järven raju säännöstely vesivoiman tarpeisiin lähes tuhosi järven ekologian.

Viljelykset ympäröivät 145 neliökilometrin laajuista Lappajärveä lähes joka puolelta. Tässä mielessä se poikkeaa lähes kaikista suurista järvistä – lukuun ottamatta Säkylän Pyhäjärveä, jota se tosin muistuttaa muodoltaankin.

Lähes saareton meteoriittijärvi

Lappajärvi on lähes yhtä selkää, ja vähäiset saaret ovat matalia. Järven päästä päähän on yli 20 kilometriä. Järvi on tällaisena erilainen, mutta kaunis.

Tyynellä säällä harvat, matalat ja nauhamaiset saaret kohoavat lähes rannattomasta horisontista kuin kangastukset. Poikkeuksen tekee järven kaakkoiskulma, josta nousee komea Lakeaharju noin 100 metriä järven pintaa ylemmäs. Sieltä avautuu hulppea näkymä Lappajärvelle.

Lappajärven keskiosat ovat varsin syvät, mutta rannat usein hyvinkin matalia. Niinpä järven monet hienot hiekkarannat olivat rajun säännöstelyn aikana kuivilla ja vaarassa soistua piloille. Suuri osa rannoista on kuitenkin taas hyvässä kunnossa.

Lappajärveä uhkaa nyt Pyhäjärven tavoin voimakkaan maatalouden aiheuttama rehevöityminen, mitä vastaan käynnistettiin muutama vuosi sitten mittava Life-hanke. Jo 1970-luvun lopulla paikallinen väestö oli hyvin huolestunut järven tilasta. Niinpä toukokuussa 1979 lähes koko järven ympäristön asujaimisto oli mukana rakentamassa järvestä laskevan joen suulle laitonta ”kansanpatoa” estääkseen järveä kuivumasta.

Mökkiläisten lisäksi monet vakituiset asukkaat näkevät Lappajärven kotinsa ikkunasta tai kylätieltä, sillä Lappajärven ja Vimpelin kuntakeskukset sijaitsevat avaran järven rannalla ja sen tuntumassa. Ehkäpä siksi Lappajärvi on seudulla koettu aina yhteiseksi asiaksi. Kolmas järven rantaan sijoittuva kunta on Alajärven kaupunki.

Kärnänsaari hallitsee maisemaa

Meteoriitin jäljiltä Lappajärven pohjoisosaan jäi suuri, Lappajärveä hallitseva Kärnänsaari. Sen keskiosissa on maatiloja, kun taas rannoilla on sekä hyvin vanhaa huvila-asutusta että 1950-luvulla kasvuun lähtenyttä kesämökkiasutusta. Kärnänsaaren erottaa mantereesta vain kapea salmi, ja saareen kuljetaan siltaa pitkin.

Kärnänsaaren rannoilla – kuten muuallakin Lappajärvellä – tavataan Suomessa ainutlaatuista kiveä, tummaa kärnäiittiä, laavakiveä. Sitä huuhtoutuu yhä järven pohjasta rannoille. Läpimitaltaan noin kilometrin kokoinen meteroiitti iskeytyi keskelle Kärnänsaarta, mutta synnytti ympärilleen järven.

Kun säännöstely on saatu aisoihin, Lappajärvi antaa jälleen hyviä kalansaaliita. Järveen istutetaan säännöllisesti arvokaloja. Järvi on myös viitoitettu, joten siellä voi veneillä turvallisesti. Myrskyllä järven keskiosia kannattaa tosin välttää.

Lappajärven voi Pyhäjärven tavoin kiertää autolla muutamassa tunnissa ja pyörällä parissa päivässä. Maisema on useissa paikoin avoin, joten järven kauneudesta voi nauttia täysin siemauksin. Siellä täällä on kauniita uimarantoja ja kylän rantoja, joissa voi pulahtaa veteen ja nauttia hienoista rannoista. Yöpymispaikkoja on mm. järven eteläpään Haukkaranta, josta avautuu lähes rannaton näkymä pohjoiseen Lappajärvelle.

Antti Tuurin kotijärvi

Lappajärvi on tunnettu myös kylpylä Kivitipusta, joka tarjoaa hotellitasoista majoitusta Lappajärven rannalla parin kilometrin päässä kuntakeskuksesta. Kivitipussa on myös meteoriitista kertova näyttely.

Lappajärvi ja Vimpeli ovat kumpikin vilkkaita kuntakeskuksia. Vimpelin Lakeaharjulla voi ihailla Lappajärveä ja yöpyä vuokramökeissä. Talvella siellä lasketellaan. Alajärven kaupungin keskusta sijaitsee noin kymmenen kilometriä järvestä kaakkoon. Sen tunnetuin käyntikohde on Nelimarkka-taidemuseo.

Järvien ystävällä on monta hyvää syytä tehdä tutustumisretki Lappajärvelle, vaikka oma mökkimaisema olisikin toisaalla. Matkalukemisiksi voi ottaa kirjailija Antti Tuurin teoksen Kertomus järvestä (1981), joka kertoo lappajärveläisten pitkästä kamppailusta oman järvensä puolesta. Tuuri asui nuoruusvuotensa Lappajärven rantojen tuntumassa.

Artikkeli on julkaistu Meidän Mökki -lehdessä 7/2006.

TEKSTI PEKKA VÄISÄNEN
KUVAT HANNU VALJAS