Oulujärvi henkii meritunnelmaa

Oulujärveä ei turhaan kutsuta Kainuun mereksi. Suomen suurimmalla selällä, Ärjänselällä, on vastaranta kaukana silloin, kun se ylipäätään näkyy. Suuret selät, hienot hietikot ja rantojen kauniit mäntyharjanteet luovat hienon kokonaisuuden, josta voi nauttia niin kesällä kuin talvella.

Etelästä katsottuna Oulujärvi on kaukana. Helsinkiläisen viikonloppukohteeksi siitä ei ole, mutta jo oululaiselle Oulujärvi on riittävän lähellä – puhumattakaan kajaanilaisista, jotka asustavat lähes suuren veden äärellä.

Oulujärvi on Suomen ”vyötärön” ainoa suuri järvi. Kesämökkiasukkaalle Oulujärven suurin ongelma on sen koko. Useimmat mökit sijaitsevat suuren selän äärellä, eikä myrskyyn joutuminen kalaretkellä ole Oulujärvellä leikin asia.

Kainuun meressä on niukasti saaria, joten rantaviivaa on vain 920 kilometriä saaret mukaan lukien. Mökkejä ei järven rannoilla ole samassa mitassa kuin etelämpänä, mutta myös Oulujärvellä vapaa ranta hupenee.

Oulujärvi on jäässä keskimäärin seitsemän kuukautta vuodessa. Tämä rajoittaa kesämökin käyttöä, mutta ympärivuotisen vapaa-ajanasunnon omistaja voi nauttia järvestä myös talvella. Oulujärven korkeudella talvet ovat kunnollisia, ja suuri järvi tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet mm. hiihtämiseen.

Virkistyskäyttöä lisää, että Oulujärvi on hyvin kalaisa. Kuluneena talvena Helsingissä asti myytiin Oulujärven mateita. Järveltä löytyvät lähes kaikki järviemme arvokalat. Veden laatu on hyvä, vaikka onkin sameampi kuin esimerkiksi Päijänne. Rannat ovat mäntyvaltaisia, ja monin paikoin korkean rantatöyrään takana kasvaa komea männikkö.

Vähän saaria

Oulujärven laajuus on 800–900 neliökilometriä, sillä vedenpinnan korkeus vaihtelee. Ehkä suurin järven virkistyskäytön rajoitus onkin järven säännöstely. Vedenkorkeus voi vaihdella jopa kolme metriä. Oulujoen voimalat saavat vetensä Oulujärvestä, ja järvi onkin valjastettu tehokkaasti energiantuotantoon. Säännöstely hoidetaan kuitenkin nykyisin maltillisesti ilman äkillisiä vaihteluja.

Oulujärvi saa vetensä pääasiassa Hyrynsalmen suunnalta laskevasta Kiehimänjoesta ja Sotkamon suunnalta Kajaaninjoesta, joka kulkee läpi Kajaanin keskustan.

Järvi sijaitsee Vaalan, Paltamon, Kajaanin ja Vuolijoen kuntien alueella. Ilman suurta, järven kahteen osaan leikkaavaa Manamansalon saarta koko järvi olisi lähes yhtä suurta selkää.

Manamansalo edustaa Oulujärveä tyypillisimmillään: upeat hiekkarannat ja niiden takana komeat männiköt. Manamansalosta avautuu suuri selkä sekä länteen että itään. Samanlaisia laadukkaita rantoja löytyy varsinkin lännestä, kun taas etelässä rannat ovat matalampia ja rehevämpiä.

Manamansalo oli aiemmin aidosti saari, nyt sillalla mantereeseen yhdistetty. Eteläpäästä kuljetaan mantereelle edelleen lossilla.

Manamansalon ohella Oulujärven tunnetuin saari on sirpin muotoinen Ärjänsaari, mystinen hiekkasärkkä, jonka jyrkkärantaista laguunirantaa Ärjänselän myrskyt vääjäämättä syövät. Saaren terävät kärjet ovat kauniita, järveen laskeutuvia särkkiä.

Ärjänsaari on metsäyhtiön omistuksessa, eikä sinne ole yleisiä kuljetuksia. Retki kauniiseen Ärjänsaareen edellyttääkin venettä. Talvella saareen voi toki esimerkiksi hiihtää.

Palvelut parantuneet

Kainuulaiset ovat eläneet Oulujärven äärellä vuosisatoja. Pohjoisrannalla on sekä Vaalan että Paltamon kuntakeskukset, joista kummastakin on Oulujärvelle kauniit näköalat. Sen sijaan Kajaaninjoen suistossa sijaitseva Kajaani jää hieman syrjään. Myös Paltaniemi, Koutaniemi ja Säräisniemi ovat vanhoja asutusseutuja, joissa on myös runsaasti kesäasutusta.

Manamansaloa on kehitetty sillan valmistumisen jälkeen. Saaren pohjoispäässä on kylä, jossa on erilaisia palveluja mökkiläisille sekä saarella syntyneen kevyen musiikin tekijän Kassu Halosen Taidetalo. Manamansalo onkin yksi Suomen järvien virkeimpiä ja kiinnostavimpia saaria.

Ilman omaa mökkiä Oulujärven rannalle halajavalle hyviä paikkoja ovat järven länsirannalla sijaitseva suuri Oulujärven vapaa-aikakeskus (Happy Beach) ja Manamansalon itärannalla sijaitseva Kultahiekat. Varsinkin Kultahiekkojen pitkällä hiekkarannalla Ärjänselän äärellä saa hyvän käsityksen Oulujärven mitoista ja ominaislaadusta.

Myös Säräisniemessä sijaitsevassa Suvirannan retkeilymajassa pääsee hyvin tunnelmaan. Entinen kesäsiirtola sijaitsee korkealla hiekkatörmällä, mistä voi laskeutua rantasaunaan ja ihailla sen lauteilta Oulujärven aaltoja. Myös Säräisniemen kylästä löytyy mukava majoituskohde Ruununkartano esimerkiksi talvilomailuun.

Oulujärvellä mökkeilevälle on kesäisin tarjolla ohjelmaa mm. Kajaanissa, Paltamossa ja Vaalassa. Niissä on myös hyvät palvelut. Etelässä on pienempi Vuolijoen kunnan keskus. Lisäksi erilaisia palveluja löytyy Säräisniemestä ja Manamansalon Martinlahdesta. Seudulla on edelleen myös muutama kyläkauppa elossa.

Hieno hiekka ja kaunis ulappa

Ilpo Hirvosen ja Sirpa Jokelaisen mökkitie Manamansalon saaressa loppuu hiekkarantaan. Tulija hieraisee silmiään. Edessä on lähes aava ulappa, vasemmalla näkyy satojen metrien päähän hienoa hiekkarantaa. Näkymä voisi olla pari tuhatta kilometriä etelämpää, mutta rannan männyt kertovat, että Pohjolassa ollaan.

Matala mökki rannassa on viihtyisä mutta ei pramea. Se on varusteltu talvikäyttöön. Sirpa Jokelaisen isä rakensi mökin 1970-luvulla ja käyttää sitä edelleen, kuten kimppaan kuuluva Sirpan siskokin. Mökkiä laajannettiin 1980-luvulla, ja samalla tuli sähkö. Vesijohtokin on ollut jo pitkään.

– Varmaankin kävisimme useammin, jos tämä olisi lähempänä. Matkaa Iisalmesta kertyy 140 kilometriä, ja lossikin on välissä, kertoo Ilpo Hirvonen.

Ilpon ja Sirpan lisäksi mökillä viihtyvät lapset Venla ja Aapo.

– Ranta on kyllä huippu. Ilta-aurinko paistaa siihen mainiosti, Ilpo sanoo.

Sirpa Jokelaisen sukupolvi saa kiittää suvun edellistä sukupolvea viisaudesta. Peräti seitsemän sisaruksista rakennutti mökin tälle unelmarannalle kotitilan maille.

Sukupolvien ero näkyy siinä, että Sirpan isä kalasti ahkerasti, nyt kalaa saadaan kalastavilta naapureilta, varsinkin muikkua, mutta jopa ankeriaita.

– Ikinä emme tästä luovu jos ei ole pakko. Olemme saaneet lapsesta lähtien nauttia järvestä ja rannoista. Vesi on puhdasta, eivätkä naapurit todellakaan ole rasite. Sukulaisten kanssa on mukava seurustella, Sirpa Jokelainen sanoo.

– Savosta tulleet kaverit ovat pitäneet tätä merenä! naurahtaa Ilpo ja jatkaa – Ihan turvallisuussyistä emme pidä edes venettä täällä.

Rannassa onkin vain pieni kumivene, jolla lapset saavat leikkiä matalassa rannassa. Kun Oulujärven Niskaselkä möyryää, on leikki kaukana.

– Tänne kun tullaan, täällä myös pysytään. Ei täällä nälkään kuole, Sirpa Jokelainen sanoo.

Manamansalon palvelut ovat muutaman kilometrin päässä, jos sikseen tulee. Sadepäivinä voi lukea vuonna 2004 ilmestynyttä Manamansalo-kirjaa.

Artikkeli on julkaistu Meidän Mökki -lehdessä 2/2005.

TEKSTI JA KUVAT PEKKA VÄISÄNEN