Nurmi, keto vai kuntta?

Mökki on valmis ja pihatyöt odottavat. Kylväisikö heinänsiementä nurmeksi vai perustaako kauniisti kukkivan kedon? Rakentamisen jäljet voi paikata myös varpu- ja sammalkasvustolla eli kuntalla.

Mökkipihan vihreiden vaihtoehtojen valintaan vaikuttavat muun muassa tontin sijainti ja laatu, kaavamääräykset, omat mieltymykset ja perheen ikärakenne. Edettäessä luonnon ehdoilla päästään yleensä parhaimpaan tulokseen.

Kukkaketo sopii hyvin mummonmökin pihapiiriin tai maaseudulla sijaitsevan vapaa-ajan asunnon peltomaisemaan. Se tarjoaa tuulahduksen menneiltä vuosikymmeniltä, ja tunnelmaa täydentävät perinteiset risu- tai kiviaidat. On helppoa uneksia elämää pursuavasta niitystä, tuulessa huojuvista heinistä, päivänkakkaroista ja kellokukista. Valitettavasti on melko vaikeaa ja kärsivällisyyttä vaativaa toteuttaa keto.

Niittyjä on erityyppisiä. Kedolla tarkoitetaan kuivaa kukkaniittyä, joka sijaitsee aurinkoisella kasvupaikalla, hiekkaperäisessä ja niukkaravinteisessa maassa. Sen kasvillisuus on harvahkoa ja matalaa. Vanhat kesanto- ja maisemapellot voidaan muuttaa tuoreiksi niityiksi. Kosteat niityt syntyvät alaville maille, painanteisiin ja vesistöjen rannoille.

Kukkaniitty voidaan perustaa joko olemassa olevaan maaperään tai kasvualustaksi käy esimerkiksi lannoittamaton turvehiekkaseos. Kuivilla kedoilla riittää 5–10 cm kasvualusta, tuoreilla niityillä kerrosvahvuuden on hyvä olla hieman suurempi. Jos niitty perustetaan vanhalle mullikolle, kasvualustasta hävitetään monivuotiset rikkakasvit ennen siementen kylvämistä. Maata köyhdytetään lisäksi hiekalla tai kuorimalla pinnasta humuspitoista ja ravinteikasta multaa pois.

Niittykasvien ja kedon kukkien siemeniä voi kylvää koko kasvukauden ajan. Niitä tarvitaan noin 50 grammaa sadalle neliölle. Siemenet saa kylvettyä tasaisesti, kun ne sekoittaa hienon hiekan kaltaiseen väliaineeseen ja kylvää yhdessä. Niittykasvien siemeniä välittävät muun muassa puutarha-alan liikkeet ja luonnonkasveihin erikoistuneet siemenkaupat.

Alkuvuosina tärkeintä on pitää kurissa kedosta puskevat rikkaruohot. Ne nousevat maasta, kun niittykukkien siemenet vasta itävät. Rikkaruohoja karsitaan sekä niittämällä että käsin kitkemällä.

Niittytyyppi sanelee hoidon tarpeen. Kuiva keto on huolettomin, mutta kosteita niittyjä saattaa joutua niittämään useita kertoja kesässä. Työ pyritään ajoittamaan niin, että toivottujen kasvien siemenet ovat jo ehtineet itää. Leikkuujätteet kannattaa haravoida vasta sitten, kun siemenet ovat karisseet. Haravointi köyhdyttää maaperää ja vähentää hoitoniittojen tarvetta. Loppujen lopuksi luonto muokkaa niityn mieleisekseen.

Kunttaa tonteille

Varpukasvillisuudesta koostuvalla kuntalla voi maisemoida tontin luonnollisesti ja nopeasti. Asennuksen jälkeen piha näyttää heti valmiilta. 

Kuntassa kasvaa muun muassa puolukkaa, sianpuolaa, mustikkaa tai variksenmarjaa ja erilaisia sammalia. Se irrotetaan maasta erikoiskoneiden avulla ja toimitetaan asiakkaalle paloina tai rullina.

Kunttaa voi ottaa maaomistajan luvalla myös itse metsästä lapiolla pieniä määriä. Paloilla voi paikata rakennusjälkiä. Suuren alueen verhoaminen kuntalla kannattaa jättää ammattilaisen tehtäväksi. Sen neliöhinta on asennettuna noin 15 euroa.

Kuntta juurtuu ja kasvaa hyvin, kun se saa hiekkaperäisen alustan sekä varjoisan tai puolivarjoisen paikan isojen puiden suodattamassa valossa. Aurinkoisella ja paahteisella paikalla se voi alkaa kasvaa nihkeästi.

Ennen kuntan asentamista maapohja puhdistetaan rikkakasveista ja tasoitetaan. Alustaan sekoitetaan tarvittaessa hieman lannoittamatonta turvehiekkaseosta. Varpukasvillisuus laitetaan paikoilleen pikimmiten toimituksen saavuttua. Kunttarullat tai -palat asennetaan tiiviisti kiinni toisiinsa limittäin. Siirrännäisillä voi verhota myös jyrkkiä rinteitä, kunhan muistaa kiinnittää kasvuston maahan puutapeilla. Paras ajankohta asentaa kuntta on kevät tai syksy, jolloin maassa on luonnostaan kosteutta.

Varpukasvillisuus juurtuu parhaiten, kun sitä kastelee säännöllisesti. Juurruttuaan kuntta pärjää täysin ilman hoitoa, mutta kovaa kulutusta se ei kestä.

Nurmikko on helppo vaihtoehto

Hyvä nurmi kestää kulutusta ja on tasaisena alustana mainio pelikenttä pikkuväelle. Sen päällä on myös mukava nauttia joutenolosta.

Viheriötä pitää hoitaa säännöllisesti. Kiivaimpaan kasvuaikaan se olisi leikattava vähintään kerran viikossa. Vain harva omakotitaloasukas tahtoo huolehtia sekä kodin että mökin pihasta, mutta kerrostalossa asuville ja koko kesän mökillä viettäville nurmikon leikkaaminen antaa hyötyliikuntaa ja vastapainoa arkirutiineihin.

Nurmikko on yksinkertainen perustaa. Ennen nurmettamista on hyvä varmistaa, että multaa on saatavilla. Hankala mökkimatka nostaa entisestään hyvälaatuisen kasvualustan hintaa. Peltomulta olisi edullista, mutta kylkiäisinä saa kirjavan lajiston rikkakasveja.

Nurmikko tarvitsee noin 20-senttisen ja tasavahvan kasvualustan. Myös ohut multakerros saa pihan vihreäksi, mutta silloin ei kannata haaveilla samettinurmesta. Lannoitettu ja kalkittu alusta säästää paljon vaivaa. Jos ravinteet joudutaan lisäämään itse, ne muokataan maahan puutarhajyrsimellä. Sen jälkeen pinta tasataan ja tiivistetään esimerkiksi verkkojyrällä. Alusta on sopivan tiivis, kun mullan pintaan jää jalanjälki mutta kenkä ei uppoa.

Heinänsiementä kylvetään 2–3 kiloa aarille. Siemen peitetään rauta- tai muoviharavalla kevyin, edestakaisin vedoin.

Mökkipihan saa nopeammin vihreäksi siirtonurmella kuin kylvönurmella. Molempien pohjatyöt tehdään aivan samalla tavalla, mutta siirtonurmessa maan pinnalle rullataan valmis nurmimatto. Juurtuminen edellyttää muutaman viikon säännöllistä kastelua poutasäällä. Ensimmäinen kastelu heti asennuksen jälkeen runsaalla vedellä on kaikkein tärkein.

Kuivan niityn kukkijat
Ketoneilikka, kissankello, harakankello, päivänkakkara, siankärsämö, ahdekaunokki, ahomansikka, keltasauramo, ruusuruoho, isomaksaruoho, ahosuolaheinä

Tuoreet niityt
ja savipitoiset multamaat Harakankello, kurjenkello, peurankello,?päivänkakkara, poimulehti, lehtosinilatva, puna-ailakki, niittyleinikki, siankärsämö, ojakellukka

Kosteat niityt
Kullero, lehtosinilatva, keltakurjenmiekka, ranta-alpi, rantakukka, mesiangervo, ojakellukka, luhtalemmikki

Niittykasvien siemeniä: Ahon Alku, (019) 768 956, www.ahonalku.fi Suomen Niittysiemen, 050 352 0990, www.suomenniittysiemen.fi Maatiainen, (09) 477 5331, www.maatiainen.fi

Kuntan toimittajia: Green +, 050 570 6207 Kuhmon Piha ja Vihertyöt, 040 776 3068

Siirtonurmikko: Finnurmi, (09) 755 3241, www.finnurmi.fi Vihervakka, (02) 486 4910, www.siirtonurmi.com Siirtonurmituotanto Viitanen, 040 755 8676, ?www.siirtonurmikko.fi

TEKSTI SEPPO ASIKAINEN JA TEIJA HEINONEN
KUVAT A-LEHTIEN KUVATOIMITUS ja kuvapörssi/jupiterimages
Artikkeli on julkaistu Meidän Mökki -lehdessä 4/2009