Mökki meren rannalla

Turkoosinsävyinen hirsirakennus piirtyy somana heleänvihreää koivikkoa ja kallioista merenrantamaisemaa vasten. Olemme perillä Helena Ahon lapsuuden kesäpaikassa, joka on nyt Helenan perheen omistuksessa.

– Lapsuudessani ajomatka kotoa Ruskosta tänne kesti tunnin, nykyään enää noin 45 minuuttia. Rannalle pääsee nopeasti rauhoittumaan. Mökkikautemme alkaa jo aikaisin keväällä ja jatkuu myöhään syksyyn, Helena kertoo.

Hänen vanhempansa ostivat kesäpaikan vuonna 1970. Osa tontista oli alkujaan vesijättömaata, joka kuivatettiin ja täytettiin laajaksi nurmikkoalueeksi. 1970-luvulla valmistuneessa saunamökissä käytiin kesäisin saunomassa, ja siellä yövyttiin pari yötä kerrallaan. Helenan mukaan lomapaikkaan piti hankkia matkatelevisio, koska Silvia ja Kaarle Kustaa menivät naimisiin ja häät piti nähdä. Muuten hän ei olisi suostunut lähtemään mökille.

Helenan isä Jaakko rakensi jo ennen saunatuvan valmistumista leikkimökin kahdelle tyttärelleen. Sisarukset maalasivat rakkaan rakennuksen ulkoa ja sisältä itse. Mökki kätkee yhä lapsuuden aarteita. Siskosten vanhat nuket istuskelevat sievästi sisustetussa mökissä, ja lasten polkupyörä nojaa pikkutalon seinään. Helena sai sen enoltaan kaksivuotiaana. Myöhemmin leikkimökki ilahdutti myös Helenan omia tyttäriä.

Sisustus saaristolaishenkeen

Helenan vanhemmat ostivat 90-luvun alussa lisätontin, minne valmistui vuonna 1994 Honkarakenteen 55-neliöinen hirsimökki. Siihen tehtiin toiveitten mukaan kaksi makuuhuonetta, iso olohuone, keittiö ja kuisti. Keittiön alkuperäinen väliseinä jätettiin rakentamatta, koska tupaan haluttiin avokeittiö ja yksinkertaiset kaapistot.

Talon piti olla alkujaan mustikansininen, mutta siitä tulikin yllättäen turkoosiin vivahtava.

– Äitini ei aluksi pitänyt väristä, mutta nyt se on kaikkien mieleen.

Mökissä on vain vähän mukavuuksia. Sähköt vedettiin kuusi vuotta sitten, mutta talousvedet kuljetetaan yhä kotoa. Takka antaa lisälämpöä ja tunnelmaa syksyisin.

Suurin osa kalusteista ja tavaroista on peräisin Ahon perheyrityksen Loviisan Aitan valikoimista. Helenan kädenjälki näkyy kodikkaassa kantrityylissä ja pienissä yksityiskohdissa. Luonnonmateriaalit ja -sävyt ovat hänelle läheisiä.

– Lomakodin rauhalliset värit luontuvat mereen ja saaristoon. Maanläheisten sävyjen kanssa saa helposti uutta ilmettä vaihtamalla tyynyjä ja verhoja.
Helenan mielestä puu on kaunis materiaali, mutta liika on liikaa. Vinkiksi muille hän kehottaa välttämään mäntykalusteiden yhdistämistä mäntypintojen kanssa ja raikastamaan puu- ja rottinkipintoja valkoisella värillä.

Huone herkkusuille

Helena ja Pekka Aho ovat innokkaita ruuanlaittajia. Pekka siirtyi perheen pääkokiksi, kun Helena ryhtyi reilut 10 vuotta sitten yrittäjäksi ja kunnanvaltuutetuksi. Mies rakastaa grillausta, ja hänen leipälajejaan ovat possunkylkiripsit ja miilunpolttajan spagetti.

– Keittiön puuhellalla ruoka valmistuu kätevästi, ja samalla tila lämpiää.

Hyvällä säällä ruokaillaan luonnon muovaamassa huvimajassa, sireenipensaiden ja omena-, luumu- ja pajupuiden keskellä.

– Kylminä ja sateisina päivinä syömme kuistilla. Saimme ylimääräisen huoneen, kun lisäsimme sinne oven. Näin tila pysyy aiempaa lämpimämpänä, Helena kertoo tyytyväisenä.

Kuistin ikkunapenkille teetettiin pehmusteet, ja toiselle puolelle pöytää hankittiin pitkä penkki. Helenan isän tekemän pöydän ääreen mahtuu nyt kolme polvea ruokailemaan, ja samalla voi ihailla maisemia isoista ikkunoista.

Kuistilta pääsee oleskelutilaan, missä on kookas ruokapöytä rottinkituoleineen sekä kahden hengen sohva ja pari nojatuolia matalan pöydän vieressä.
Mökin toinen makuuhuone on vanhempien ja toinen lasten. Isoisä rakensi aikoinaan lapsenlapsilleen kolmikerroksisen sängyn. Onneksi peteihin tehtiin kasvuvaraa, joten niihin mahtuu yhä aikuisena.

Tupa vieraita varten

Hirsirakenteinen, 22 neliön saunamökki sijaitsee lähellä rantaa.

– Olin kuusivuotias, kun sitä rakennettiin. Asuimme teltassa, enkä saanut nukuttua, Helena muistelee.

Pukuhuoneen ja saunakamarin hirsiseinät on kuultomaalattu. Vanha keittiö on remontoitu makuusopeksi, ja Jaakko on tehnyt kamariin valkoiseksi maalatut kerrossängyt. Löylyhuone on alkuperäisessä mallissaan ja seuraava remonttikohde.

– Nuoriso ja vieraat tuntuvat viihtyvän saunamökissä, Ahot sanovat.

Harmonisessa sisustuksessa on käytetty maisemaan sointuvia sävyjä sekä puu- ja korikalusteita. Huonekalut on sijoitettu harkiten, jotta lattialle on jäänyt mukavan väljästi liikkumatilaa.

Koko perhe on sitä mieltä, että missään ei saa niin hyviä löylyjä ja tunnelmaa kuin rantasaunassa.

– Saunomme joka päivä ja parhaimpina kahdesti, Helena ja Pekka kertovat.

Vilkasta rantaelämää

Helena on puolisonsa tavoin himouimari ja aloittaa usein päivän pulahtamalla veteen.

– Pienestä lähtien minua on ollut vaikea saada pois vedestä. Lapset arkailevat välillä veteen menemistä, mutta lopulta polskutellaan koko perhe. Kun lasten kaverit tulevat mökille, kaikki hyppelevät laiturilta vauhdilla veteen, hän kertoo.

Rannalla viihdytään. Perhe grillaa, soutelee, kalastaa ja bongailee lintuja, kettuja ja jäniksiä. Eräänä vuonna seurattiin silmä tarkkana piisamin pesintää rannassa.

Tilaan kuuluu nykyään noin hehtaarin tontti. Tasaisella alueella on pelikenttä, jossa voi pelata pallopelejä. Sivustalla Helenan isän viljelemä palsta tuottaa perunoita, kurkkuja ja salaatteja.

– Vanhempani ovat edelleen innokkaita kalastajia ja marjastajia. Keväisin äitini haravoi puoli saarta kaisloista ja lehdistä, Helena naurahtaa.