Mitä maksaa mökin nettiyhteys?

 
Mökille voisi lähteä, mutta pitää odottaa töihin liittyvää tärkeää sähköpostia. Nuoriso-osasto puolestaan jupisee, koska lomapaikassa ei ole nettiä, facebookia ja twitteriä. Kuulostaako tutulta?
 
Teleoperaattori DNA tutki viime vuonna, että noin viidennes mökkiläisistä käytti nettiä. Kahdella kolmesta oli käytössä usb-modeemi eli mokkula tai nettitikku, ja 80 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä siihen. Joka neljäs tarvitsi yhteyttä etätöiden tekemiseen, mutta tärkeimmäksi syyksi mainittiin uutisten ja sähköpostin lukeminen sekä pankkiasioiden hoito.
 
Kiinteä kaapeliyhteys on mökkiläisellä vielä harvinainen, ja sellaiseksi se saattaa myös jäädä. Liikenne- ja viestintäministeriö ajaa haja-asutusalueiden varustamista valokuitukaapeleilla. Se hyödyttää kuitenkin vain mökkiläisiä, jotka lomailevat vakituisen asutuksen läheisyydessä. Oman kaapelin vetäminen maksaa helposti tuhansia euroja.
 
Jos mökille on puhelinlinja, vanha kunnon puhelinmodeemi on hidas mutta yhä mahdollinen. Tosin teleoperaattorit ovat määritelleet haja-asutusalueet ”purkualueiksi”, joihin uusia kiinteitä linjoja ei enää rakenneta.
 
Liikuteltavat ratkaisut
Liikuteltavista vaihtoehdoista voi valita joko mokkuloiden käyttämän 3G-verkon tai sitten vanhan NMT-taajuuden pohjalle rakennetun @450-verkon.
 
Langaton @450 on Digitan ylläpitämä ja käyttää NMT-taajuutta, jossa ennen nettiaikaa soiteltiin kännyköillä. Digita haluaisi luopua verkosta ja etsii sille uutta pyörittäjää. Tulevaisuus on epäselvä, vaikka ministeriö seuraa sen kohtaloa tarkasti – saihan Digita verkon tarjouskilpailussa. @450-yhteyttä varten joutuu investoimaan modeemiin ja antenniin 300–400 euroa. Verkko kattaa hyvin Suomen haja-asutusalueet ja toimii useimpia tyydyttävällä nopeudella.
 
3G-verkko on laajentunut voimakkaasti. Missä toimii kännykkä, toimii myös mokkula. Syrjäseuduilla nettiyhteydestä tulee kuitenkin usein ärsyttävän hidas ja epävarma. Vuosittain rakennetaan tuhansia tukiasemia, joten 3G muuttuu varmasti yhä houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi. Ennen ostopäätöstä kannattaa varmistaa, millä teholla mokkula toimii juuri oman mökin alueella. DNA:lla, Elisalla ja TeliaSoneralla on Suomessa 3G-verkkonsa ja niiden nettisivuilla kartat verkkojen kuuluvuusalueista.
 
­3G-verkko on viime vuosina laajentunut ja parantunut myös siksi, että alhainen 900 MHz-taajuusalue on otettu käyttöön.
 
– Mitä alhaisempi taajuus, sitä pitempi kantama, opastaa neuvotteleva virkamies Juha Parantainen liikenne- ja viestintäministeriön viestintäverkkoyksiköstä.
Nopeudet ovat vaihdelleet niin suuresti, että viestintävirasto on joutunut ojentamaan  operaattoreita. 3G-kantamaa voi parantaa hankkimalla katolle lisä­antennin. Pakkaa sekoittaa vielä rakenteilla oleva huippunopea 4G-verkko, johon vielä ei saa edes laitteita. Verkko on kuitenkin suunniteltu vain suurten kaupunkien keskustoihin.
 
Nopeudella on hintansa
 
Nettitikulla tai mokkulalla voi saada nettiyhteyden halvimmillaan kymmenellä eurolla kuussa. Mitä nopeampi yhteys, sitä kalliimpi. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että nopeimmastakin tulee hidas, jos 3G-verkko puuttuu alueelta.
 
Mokkuloiden käyttäjille myydään puoliväkisin sitovia pitkiä sopimuksia, mikä vastaa monen mökkiläisen tarpeita huonosti. Määräaikaisten sopimusten laite- ja kuukausimaksut taas ovat suhteettoman kalliita. Silloin joutuu lunastamaan modeemin. Sen voi toki yrittää myydä eteenpäin, kun sitä ei enää tarvitse.
 
Operaattorit ovat jo kehittäneet paketteja, joissa asunnon kiinteän nettiyhteyden lisäpalveluksi voi liittää liikkuvan laajakaistan, mokkulan tai nettitikun. Sen voi myös hankkia määräaikaisena.
 
Viimeinen vaihtoehto on lähempänä kuin moni arvaakaan. Köyhän miehen mokkulana toimii myös nettiyhteydellä varustettu kännykkä, jonka voi kytkeä tietokoneeseen kaapelilla tai bluetoothilla.
 
MÖKKILÄISEN VAIHTOEHDOT
Mokkula ja nettitikku (3G-verkko)
Laitteet 0–120 e, käyttö alkaen 10 e/kk
+          peitto lisääntyy koko ajan
+          laiteinvestoinnit pieniä
–          usein pitkät sopimukset
–          yhteys voi olla hidas ja epävarma syrjäseuduilla
 
@450- verkko
Laitteet 200–400 e, käyttö noin 40 e/kk
+          suhteellisen vakaa ja nopea yhteys
+          hyvä peitto
–          tulevaisuus epävarma
–          melko kalliit laitehankinnat
 
Kiinteä laajakaista, kaapeli
Peruskytkentä yli 2 000 e, käyttö 30–50 e/kk
+          ylivoimainen toimivuus
–          kallis
–          vain harvojen mökkien ulottuvilla