Kullan kallis Näsijärvi

Näsijärvi on Tampereelta katsottuna kuin kaunis kuvajainen, hieman epätodellinen kuin pelottava meren selkä.

Pispalanharjulta tai Näsinneulasta avautuva maisema on huikea: etelässä Pyhäjärvi, pohjoisessa parikymmentä kilometriä pitkä ja puolenkymmentä kilometriä leveä Näsijärven pääselkä. Nämä kaksi järveä ovat määränneet Tampereen paikan siihen kohtaan, josta Näsijärvi puhkaisi tiensä alaspäin Pyhäjärveen, siis Tammerkosken laidoille.

Suuri osa Näsijärvestä on kuulunut Tampereeseen vuodesta 1972. Sitä ennen järven itäpuolta hallitsi yksi Suomen legendaarisimmista maalaispitäjistä, Teisko, joka tuolloin liitettiin Tampereeseen. Länsipuoli kuuluu Ylöjärven kaupunkiin sekä Kurun kuntaan ja pohjoinen pää Ruoveteen, jonka alueella sijaitsee myös Muroleen kuvankaunis kanava, veneilijän portti ylävesille aina Virroille ja kauemmaskin.

Näsijärven lumo ei lopu ennen Muroletta. Lännessä Kurun jylhät maisemat luovat erämaista tunnelmaa, idässä kapeat lahdet työntyvät vuonojen tavoin kauas ”sisämaahan”, ja siellä täällä pilkottaa hivelevän kaunis maaseutumaisema.

Näsijärvi on lähes kauttaaltaan karun kallioinen, ja sen vesi on nykyisin varsin kirkasta ja laadukasta. Toisin olivat asiat 1960-luvulla, jolloin lähinnä Mäntässä toimineen puunjalostusteollisuuden kuormitus oli suurimmillaan.

Suuren ja kehittyvän Tampereen läheisyys on nostanut vähäisten myyntiin tulevien tonttien hinnat pilviin ja siten pois useimpien mökistä haaveilevien ulottuvilta. Vielä sotien jälkeen taloutensa hyvin hoitanut tehdastyöläinenkin saattoi hankkia mökkipaikan Näsijärven rannalta Teiskosta. Moni perillinen kiitteleekin tänä päivänä aiempien sukupolvien viisautta. Mökit pysyvät suvussa eikä niitä juuri asuntomarkkinoilla näy.

Mökittömätkin tamperelaiset pääsevät kuitenkin nauttimaan Näsijärvestä helposti. Esimerkiksi Lapinniemessä ja Kaupissa on erinomaiset rannat yleisessä käytössä hienoine saunoineen ja venesatamineen.

Gallen-Kallelan maisemissa

Nykyinen Pirkanmaan maakunta sulkee syliinsä oikeastaan koko Näsijärven vesireitin. Reitti jatkuu Muroleen yläpuolella Ruovetenä Syvinginsalmeen, missä se muuttuu Tarjannevedeksi. Se jatkuu Visuvetenä ja Vaskivetenä Virroille. Sieltä noustaan kaksi metriä Herraskosken kanavaa pitkin reitin pohjoisimmalle järvelle Toisvedelle. Ruoveden pohjoispuolelta reitin toinen haara päättyy idässä Vilppulaan.

Ruoveden maisemat ovat vuoroin pehmeitä, vuoroin kallioisia. Nämä maisemat ovat iskostuneet suomalaisten tajuntaan Akseli Gallen-Kallelan töiden kautta. Taiteilijamestari rakennutti upean hirsilinnansa Ruoveden rantaan.

Juuri Ruovedellä sijaitsevat reitille tyypilliset, jääkauden muovaamat vuolteet, kauniit kapeikot, joissa vesireitti puristuu kallioiden väliin.

Tarjanne tarjoaa lisää isoja ja kauniita selkiä, mutta myös hienoja hiekkarantoja. Visuveden perinteikkään sahataajaman jälkeen vesistö muuttuu rehevämmäksi ja sokkeloisemmaksi aina Virroille asti. Toisvedellä maisema on jälleen avara, järvi on lähes saareton.

Näsijärven reittiin ensi kertaa tutustuvan kannattaa ehdottomasti tehdä laivamatka höyrylaiva Tarjanteella Tampereelta Virroille. Näin reitistä saa kätevästi kokonaiskuvan. Samalla voi mielessään kuvitella Näsijärven suuren voiman: Tarjanteen sisaralus Kuru upposi kovassa syysmyrskyssä Tampereen edustalla vuonna 1929 vieden 138 ihmistä mukanaan syvyyksiin.

Näsijärven reitti on veneilijälle mieluisa mutta rajattu vesistö. Aikoinaan elintärkeää laivaliikennettä varten rakennettu laaja väylästö palvelee hyvin veneilijöitä.

Reitillä on runsaasti hyvin varustettuja venesatamia ja palvelupisteitä, joskin entisen Teiskon alueella niitä on seudun maaseutumaisuuden takia vähemmän. Muroleen kanava on yksi Suomen vilkkaimmista ja monelle tamperelaiselle veneilijälle kesän ehdoton vierailukohde. Pohjoisesta on taas mukava tulla piipahtamaan veneellä vaikkapa Tampereella.

Palveluja ja maaseudun rauhaa

Puhdas Näsijärvi on kalastajan paratiisi. Se tarjoaa erinomaisia kalapaikkoja niin verkkokalastajalle kuin kovista haasteista pitäville uistelijoille. Harmia kalastukselle ja mökkiläisille tuottaa tosin reittivesien tuntuva säännöstely. Veden korkeuden sääntelyväli on ollut vesistössä viime vuosikymmeninä 120 senttiä.

Näsijärven reitin kauppapaikat ovat mökkiläiselle mainioita kesäkeitaita. Tampereelta löytyy kaikki kulttuurista kauppahalliin, mutta myös Kurussa, Ruovedellä, Vilppulassa ja Virroilla saa sekä ruoka- että kulttuuritarpeet hyvin tyydytettyä. Ruoveden kirkonkylä on yksi Suomen maaseudun kauneimmista helmistä, eikä Kuru sille juuri häviä.

Vastarannalla Teisko kiehtoo maaseutumaisuudellaan: liki 60 kilometrin taipaleella on vain muutama kyläkauppa uinuvassa maisemassa.

Artikkeli on julkaistu Meidän Mökki -lehdessä 6/2005.

TEKSTI JA KUVAT PEKKA VÄISÄNEN