Kohti vihreää unelmaa

Asukas: Tarja Cronberg, tuttu politiikasta, ex-ministeri ja vihreiden entinen puheenjohtaja.
Sijainti: Höytiäisen Teerisaari Pohjois-Karjalassa.
Historia: Tarja Cronberg osti tilan saaresta 1970-luvun alussa ensimmäisen aviomiehensä kanssa. He kunnostivat rakennuksia parikymmentä vuotta. Tuli tuhosi päärakennuksen 1991, kun remontti oli piirua vaille valmis. Uutta, tanskalais-suomalaista mökkiä ryhdyttiin melko pian rakentamaan, ja 350-neliöinen huvila valmistui 1993.
Muisto: Muutama vuosi sitten savusauna kärähti liian kovasta lämmityksestä, kun eduskunnan valiokunta oli saaressa vierailulla.

Höytiäisen järvessä sijaitseva Teerisaari on Tarja Cronbergin elämän peruspilareita. Välillä siellä on asuttu vakituisesti, välillä mökkeilty.

Tarjan tie saareen kulki Ruotsin kautta. Tarja ja hänen miehensä Christer Cronberg etsivät 1960–70-lukujen vaihteessa Suomesta kesämökkiä, jonka ympärillä olisi erämaata, rauhaa ja hyvät kalavedet. Länsi-Suomessa mökit olivat kalliita, eikä Päijänteeltäkään löytynyt sopivaa paikkaa. Kaukana idässä oli autioksi jäänyt, pitkään myynnissä ollut saaripaikka.

– 1970-luvun alussa kukaan ei halunnut ostaa mökkiä saaresta. Täällä oli tarjolla runsaasti metsää, kalainen järvi, kahdesta vanhasta talosta yhdistetty päärakennus ja vuonna 1889 rakennettu komea navetta. Kerrotaan, että paikan varhainen omistaja oli paennut saareen sisällissodan jälkeen. Hän oli tarinan mukaan ampunut paljon punaisia ja uskoi saavansa mielenrauhan saaressa, Tarja Cronberg sanoo.

– Tarina ei kerro, loppuivatko painajaiset. Minulle tämä on ollut unelmapaikka, vaikka ensimmäiset 20 vuotta taisimme vain korjata kattoja. Vuonna 1991 talo paloi aivan remontin loppuvaiheessa.
 

Huvila kylpee valossa

Toisen miehensä, nyt jo edesmenneen Erik Aggerin kanssa Tarja järjesti arkkitehtituttavilleen sisäpiirin suunnittelukilpailun. Uuden talon piti palvella sekä vakituista asumista että lomailua. Loppujen lopuksi Tarja suunnitteli huvilan yhdessä arkkitehtimiehensä sekä yhteisen ystävänsä, arkkitehti Mogens Fichin kanssa. Tarja työskenteli tuolloin rakennustutkimuslaitoksen tutkimusjohtajana Kööpenhaminassa Tanskassa.

– Läpinäkyvyys ja avoimuus ovat keskeisiä asioita rakennuksessa, joka avautuu idästä länteen. Vanha koivukuja suojaa ja ryhdittää taloa. Venäläinen kelohirsi saatiin 1990-luvun laman vuoksi edullisesti Kuusamosta.

Tarja kehuu väsymättä talon tehneitä paikallisia. Veli, Lassi ja Petri Karvinen rakensivat ensimmäistä kertaa kelosta, mutta lopputulos hivelee silmää.

– Yleensä suomalainen kelorakentaminen on ollut synkkää ja tummaa, mutta täällä on valoa. Ikkunat avautuvat joka suuntaan, ja valkoiset katot yhdessä isojen ikkunoiden kanssa luovat keveyttä, Tarja toteaa 15 vuoden kokemuksella.

Vanhasta ladosta tuodut laudat peittävät ikkunoiden yläpuolella hirsien painumisvaraa ja ilmanvaihtoventtiilejä. Ne myös rytmittävät tilaa.

– Halusin karjalaiset ikkunat. Karjalaisen rakennusperinteen mukaan talon toinen puoli on korkeampi kuin toinen. Huoneiden seinät vaihtavat värejä ja varjoja pitkin päivää auringon mukaan. Ilta-aurinko loistaa isoista ikkunoista suoraan järveltä. Päivällä sisällä on hämärämpää kuin illalla.

Puut tuovat lämmön

Talon alakerrassa on iso tupa, keittiö, makuuhuone, kirjasto ja kylpyhuone. Alakerta on periaatteessa yhtä ja samaa tilaa, mutta käytännössä keittiössä voi täysin rauhassa laittaa ruokaa tai kirjasto-työhuoneessa syventyä lukemiseen. Yläkerrassa on makuuhuoneita.

Tarja Cronberg suunnitteli itse kirjahyllyt ja tuvan komean penkin. Paikallinen kädentaitaja, juukalainen Hannu Pirinen työsti ne valmiiksi. Tuolit ovat tanskalaisen Arne Jacobsenin suunnittelemia.

– Tulipalossa meni kaikki, niin lukematon määrä vanhoja dioja kuin komeat räsymatot. Panin paikallislehteen ilmoituksen, että haluaisin muutaman vanhan, perinteisen maton. Vastauksia tuli paljon. Moni mies soitti, että vinttimme on täynnä räsymattoja, tule hakemaan. Nyt vanhat raitamatot komistavat lattioita.

Tuvan iso valkoinen uuni pitää vilun loitolla. Paikallisten muurarien mukaan tanskalaisten piirtämä uunimalli ei ollut mistään kotoisin, sillä se ei olisi antanut lainkaan lämpöä.

– Suunnittelija tutki suomalaisia massauuneja ja kehitti tupaan kaksinkertaisen muurin, jonka välitila on eristetty. Kivet luovuttavat lämmön hitaasti ja tasaisesti.

– Jos rakentaisin nyt, hyödyntäisin ehdottomasti maa- ja aurinkolämpöä, Tarjo Cronberg toteaa.
 

Dioista leffoja pienille

Tarja on myös Erik Aggerin lastenlasten mummi. Lapsille Teerisaari on elämyspaikka, missä paistetaan tikkupullia rantasaunalla ja lasketaan katiska veteen. Sadesäällä koko joukko majoittuu yläkertaan ja katsoo dialeffan tai kaksi. Ne voivat olla valokuvia pikkuisten omasta lapsuudesta hassunkurisine kenkineen tai tarina äidin ja isän hääjuhlasta.

Mökiltä pääsee Joensuuhun talvisin suoraan jäätietä pitkin. Kesällä veneillään muutama minuutti mantereelle ja autoillaan loppumatka kaupunkiin. Matka vie tunnin molempina vuodenaikoina. Keväisin ja syksyisin pitää olla tarkkana, ettei jää loukkuun saarelle heikkojen jäiden vuoksi.

Tarja aloittaa kesäaamut rauhallisella kahvihetkellä ja virkistävällä uinnilla puhtaassa Höytiäisessä.

– Nautin luonnosta ja samalla teen ajatustyötä. Tutkijana luen paljon. Olen myös intohimoinen ruuanlaittaja ja leipoja, sillä saareen ei jaksa kantaa kaikkea valmiina kaupasta. Ruuanlaiton ja paikallisten raaka-aineiden hyödyntämisen opin luomuviljelijävuosinani. Meillä oli saaressa vuohia, kanoja, hanhia ja kaneja. Sain silloin lahjaksi ranskalaisen keittokirjan 101 kanireseptiä. Se helpotti minua paljon, sillä vain harva Suomessa syö kaneja.

Veroja mökkikuntaan

Tarja Cronberg ihmettelee, miksi suomalaiset hankkivat kesämökin kaukaa kotoa.

– Miesten halu metsästää ja kalastaa luo kaipuuta erämaahan. Naisten olisi helpompaa pyörittää arkea kotona kuin mökillä. Etätyö on varmasti yksi mahdollisuus lisätä mökin käyttöä, sillä moni tahtoo asua luonnon keskellä. Nytkin monet pitävät nettiverkkoa mökillä koko ajan auki, ja kännykällä ollaan yhteydessä työpaikalle.

Tarjan mielestä mökkikuntaan voitaisiin maksaa kunnallisveroa niistä viikoista, jolloin siellä ollaan. Nyt kunnat joutuvat investoimaan kesäasukkaisiin saamatta heistä verotuloja.

– Jakomalli turvaisi, että koko Suomi pysyy asuttuna. Kyse on myös turvallisuuspolitiikasta, sillä mihinkään maahan ei saisi syntyä tyhjiä asumattomia kohtia, toteaa pohjoiskarjalalainen, joka kesällä astui sivuun työministerin ja Vihreiden puheenjohtajan paikoilta.

Nyt hänellä on työn alla Pohjois-Karjalan biotalous ja paluu vuosien takaiseen tutkimustyöhön ydinaseidenriisunnan alalla.
– Minun pitää vielä vain keksiä, miten yhdistän perhe-elämän Tanskassa ja tulevan työni Suomessa, hän sanoo.
Cronbergin toisessa kotimaassa Tanskassa lomalle mennään mökkikyliin. Sosiaaliset tanskalaiset eivät halua erakoitua erillään oleviin mökkeihin.

Tarja Cronbergin mielestä suomalaisesta mökkirakentamisesta puuttuu usein kyky sopeuttaa rakennus luontoon ja maisemaan.

– Moni ulkomainen arkkitehtiystäväni on ihmetellyt, miten luonto peittää vihreytensä ja vehmautensa taakse pienet, sekavasti rakennetut rakennukset kesällä. Talvi paljastaa kaiken karuuden ja jopa rumuuden.