Käsinveiston taitajan neuvot

Käsinveisto antaa hirsirakentamiseen liki rajattomasti vaihtoehtoja, jos ottaa kädentaitajan mukaan jo suunnitteluun.

Lammilainen Jussi Karhula on kävelevä todiste siitä, että nuoretkin voivat hallita hirren perinteisen käsinveiston. Taito oli unohtua 1940–50-luvuilla, jolloin rakennettiin nopeasti rintamamiestaloja.

Jussi on kouluttanut itseään muun muassa Kurun Metsäoppilaitoksessa Vuosien käytännön työ on tehnyt miehestä ammattilaisen.

– Moottorisaha ja kirves pysyvät parhaiten käsissäni, ja eiköhän hirrenveisto sovellu fyysisestikin paremmin nuorelle kuin vanhalle miehelle.

Jussin mielestä arkkitehdeillä ei ole kokemusta hirren käsinveistosta, joten keskustelu veistäjän kanssa säästää paljossa. Jo suunnitteluvaiheessa on hyvä ottaa yhteys rakentajaan ja kertoa omista  tarpeista. Kun näkee itseä miellyttävän vanhan hirsimökin, kannattaa pyytää saada kuvata sitä ja näyttää kuvia rakentajalle.

Ennen lupien hakemista on syytä tuoda ainakin raakapiirrokset hirsimiehelle nähtäväksi. Rakennusluvan myöntämisen jälkeen ratkaisuihin on vaikea enää vaikuttaa.

– Hyvän hirsirakennuksen suunnittelu alkaa kuukausia ennen ensimmäisen tukkipuun kaatamista. Jokainen hirsitalo on yksilö, joten suunnittelussa kannattaa olla itsekin aktiivinen.

Perusasiat kunniaan
Pari yksinkertaista vinkkiä tahtovat aina unohtua:  Muiden puurakennusten tavoin hirsimökin kivijalan on oltava vähintään 30 senttiä irti maasta. Lisäksi räystäät olisi tehtävä riittävän pitkiksi, ettei sadevesi roisku alimmille hirsille.

Jotkut arkkitehdit ovat piirtäneet ulkonäkösyihin vedoten hirsitaloja, joissa ei ole räystäitä ollenkaan. Jussin mielestä sellainen talo on susi jo ennen syntymäänsä.

Mökki on myös aina syytä sijoittaa niin, että vedet ohjautuvat rakennuksen sivuilta pois. Hirsipuu kestää käsittelemättömänäkin satoja vuosia, jos se ei ajoittain ui vedessä.

Hirsikehikon puut kannattaa kaataa keskitalvella, jolloin puu on levossa. Hirret kuivuvat kevättuulessa kuukaudessa käsittelykuntoon.

Hyvälaatuinen hirsipuu on kasvanut vahvaksi hitaasti ja pitkään. Silloin puu kantaa hyvin ja kestää kauan.

Nyrkkisääntö on, että yhteen savusaunaan menee noin 40 tukkipuuta.

Rakentajan kannattaa antaa hirrenveistäjän hankkia tarvittavat puut laadusta tinkimättä. Jos hirsirakentajille osoitettaisiin omat leimikot, myös metsänomistaja saisi entistä paremman hinnan tukeista, eivätkä hyvät rakennuspuut päätyisi toissijaiseen käyttöön.

Kovin lyhyt hirsiseinä on huono ratkaisu. Puolen metrin hirrenpätkä menettelee joissain paikoissa, kunhan koko seinä ei ole yhtä lyhyttä puuta. Kantavuus kärsii. Lisäksi ikkunat ja ovet on sijoitettava riittävän kauaksi toisistaan ja kulmista, jotta pitkät hirret pääsevät vahvistamaan rakennusta.

Torneja ja erkkereitä
Käsinveisto tarjoaa kosolti enemmän mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja kuin teollinen tuotanto. Riittää, kun vilkaisee vanhojen hirsirakennusten parvia, torneja ja erkkereitä.

Koristeellisuutta hirsiin saa esimerkiksi piilukirveellä. Se paljastaa puun kuviot todella kauniisti, ja sisätiloihin syntyy ainutlaatuinen tunnelma. Ikkunanpuitteetkin kannattaa muokata rakennuksen tyyliin soviviksi.

Päre-, ruoko-, olki- ja haapalautakatot tukevat hirsirakennuksen kauneutta.

Rännit voi tehdä pitkään kestävästä haavasta. Sen sorvaaminen on Jussi Karhulan mukaan lähes lastenleikkiä.

Leveä hirsi pitää hyvin kylmän loitolla, ja hirsien välit kannattaa eristää esimerkiksi pellavariveellä tai -nauhalla. Mitään synteettistä ainetta Jussi ei soisi hirsimökin eristykseen käytettävän. Moottorisahalla hirsien lämmönvarauksen voi tehdä niin tarkasti, että pienintäkään rakoa ei jää hirsien väliin.

Mitä painavampi katto, sitä parempi. Näin hirret puristuvat tiukasti yhteen.

Hirsirakennuksen maalaukseen Jussi suosittelee perinteistä punamultaa. Värisävyjä on useita ja uudelleenmaalaus helppoa, sillä vanhaa maalia ei tarvitse rapsuttaa pois. Pintakäsittely on toisaalta tarpeetonta, sillä käsittelemätön hirsi harmaantuu kauniisti vuosien saatossa. Markkinoilla on lisäksi kemiallisia aineita, joiden avulla harmaantumista voi nopeuttaa.

Entäpä hinta? Kädentaitaja vakuuttaa, että teollisesti valmistetun ja käsinveistetyn hirsimökin hintaero on pieni.
– Teollisesti tehty ja käsinveistetty hirsirakennus ovat kaksi eri asiaa, Jussi Karhula toteaa.

TEKSTI AARRE KANTH  KUVAT HANNES VICTORZON
Juttu on julkaistu Meidän Mökki -lehden numerossa 7/2009.